perjantai 30. lokakuuta 2009

Kaisan kaa

Kaisan kanssa tuumailtiin tänään tällä lopputuloksella yhteisen asian puolesta.

tiistai 27. lokakuuta 2009

TestiMustikka

Malli: Mustikka by Suvi Simola/Villapeikko
Koko: Nainen
Lanka: Drops Angora-Tweed
Langanmenekki: 32g
Puikot: 3,5mm ja 4mm
Fiilis: Minä tykkään:)
Projektiaika:n.8h
Muuta: Raverlyssä enemmän kuvia

Minä pääsin koeneulomaan Villapeikon suunnitteleman Mustikka-pipon:) Ohje oli Villapeikkomaiseen tapaan laatukamaa; selkeä kaavio palmikoista ja kirjallinen ohje tarkka.
Ja pipo on aivan ihana:) Suosittelen lämpimästi!!!
Ja täällä testineulonta jatkuu muiden keskeneräisten neuleiden ja valmiidenkin neuleiden kustannuksella;)))

perjantai 23. lokakuuta 2009


Tässä meidän perheen uusin tulokas, labbis-neiti Mimmi. Labbiksilla taitaa olla luontainen vietti kantaa suussaan kaikkea sinne sopivaa. Mimmi kantaa aamulla postilaatikosta lehden sisälle purutikkupalkalla, lehti toki täytyy minun ottaa laatikosta, rullata Hesari, kuljetuksen hoitaa Mimmi. Leikkisällä päällä ollessaan Mimmi juoksee Hesari suussaan pitkin kulmakuntaa, mutta kun uhkaan itse syödä purutikun ja lupaan Mimmille Hesarin, on Mimmi heti valmis vaihtokauppaan;).

Tänään paikallinen metsästäjä muisti Mimmiä tervetuliaslahjalla, hirvenluulla. Arvatahan voitte , että lahja oli Mimmille mieleinen. Mimmi ei ollut kanssani samaa mieltä, että lahjaa säilytetään pihalla. Mimmi muistaa luun ja olisi koko ajan menossa ulos. Olisi tuota luutaa Mimmin mielestä vaan niin mukava syödä rouskutella olohuoneen pehmeällä ja paksulla villamatolla, mutta sehän ei käy minulle.

keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Koiruus:)

Meillä on jälleen koira:) Meille tulla tupsahti 8,5-vuotias labrarodinnoutaja-neiti Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen kautta. Koiran omistaja joutui pakon edessä lupumaan rakkaasta lemmikistään sairastuttuaan vakavasti. Koira on kiltti ja erittäin hyvin koulutettu. Hyvin on meillä koiran kanssa mennyt. Meillä ei ole ollut muita ongelmia kuin kerjääminen ruokapyödästä ja koiralle viimeisen vuoden aikana vähäisen liikunnan vuoksi kertynyt huomattava ylipaino (n.10 kg).

Täälläkin todetaan neulonta ja bloggailun vähentyneen koiran tullessa taloon...

Lenkkeilty ollaan runsaasti ja lenkin pituus kasvaa koiran ja emännän kunnon kasvaessa:)
Rokotukset ollaan käyty uusimassa ja takajalasta poistettiin heti yksi isokokoinen luomi, josta lähetettiin patologille näyte tutkittavaksi. Tuloksia jännityksellä odotellaan ja sitä ennen en uskalla koira-asiaa täällä blogissa tämän enempää kertoilla.


Hiljaisuuden syy on koirassa, mutta kyllä täällä vielä neulotaan aina kun vaan ehditään koiran painonhallintatreeneiltä, siis lenkeilyltä;) ja koiran emäntä saa oman osansa treeneistä siinä sivussa;DDD

keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Mohäärimets

Malli: Annan Mohäärimets
Lanka: Emmebi Kiddy
Langanmekki: 83g
Koko: 40?
Puikot: 4mm
Fiilis: Lämmittää ihanasti:)
Muuta: Raverlyssa


Nyt minullakin on oma ihanan kevyt Mohäärimetsneule:) Ihaistuin neuleeseen nähdessäni Eilan neuloman mohäärimets-neuleen. Keveydestään huolimatta neule on oiken lämmin.

Neuleeseen ei ole mitään erityistä ohjetta olemassa. Annalla on kuitenkin blogissaan varsin hyvä selvitys neuleen neulomisesta. Kokoasian tiimoilta ja sen ratkaisemiseksi suosittelen mallitilkun neulomista. Annalla on muuten paljon erilaisiä ihania ja naisellisia pitsineuleita esillä blogissaan ja raverlyssä. Kannattaa käydä katsomassa!!! Kiitos Anna ihanasta ohjeesta!

Neuletta oli mukava neulo; mallikerta yksinkertainen ja vartalo-osa pyörönä, ilman saumoja.
Mitään kovin jännittävää televio-ohjelmaa en kuitenkaan voinut neuletta neuloessa katsoa, koska muuten tuli virheitä, virheethän pitää purkaaa ja kaikkihan me tiedetään ettei neulotun mohairlankaneuleen purkaminen ole yhtä juhlaa.


Neule neulotaan kädetielle asti pyörönä. Itse neuloin tasoneuleena hihat. Neuleen vartalo-osaan ennen hihoja neuloin 19: mallikertaa korkeutta ja leveyttä 16 mallikertaa. Hiha-aukkojen osuudelta neuloin neuleen varta-osaa viiden mallikerran korkeudelta. Hihoja neuloin 6 mallikerran leveydeltä ja 19 mallikerran korkeudelta.





Kuvien ottamisen jälkeen ompelin kaula-aukkoa muutamien pistojen verran kiinni. Uskon käyttäväni neuletta paljon, pidin neuletta päälläni koko eilisen illan eikä se kutittanut, vaikka alla ei ollut kuin olkaimeton toppi ja eikä neule ollut myöskään liian kuuma. Lisäksi neule menee niin pieneen kasaan hyvin viikattuna , että sen voi pakata käsilaukkuun melkeinpä yhtä pieneen nippuun kuin taitellun muovikassin. Näitä mohairlangasta neulottuja neuleita nähdään tässä blogissa vielä tulevaisuudessakin, sen lupaan.

Neuleasiosta orkideasioihin tuolla sivupöydällä on synttärilahja orkidea avannut ensimmäisen nuppunsa, mutta tästä asiasta enemmän toisella kertaa.




Moni varmaan muistaa minun kirjoittaneen kärsivän akuutista neulekuvaajapulasta, vaan enään en moisesta vaivasta kärsi. Apuun tuli kameran itselaukaisutoiminto. Värejä en saa kuitenkaan toistumaan kuvissa aivan oikeina.

Mies ja poika katselivat huvittuneina eilen illalla suorittamaani neulekuvaussessiota. Mies tarjoutui ottamaan kuvat ja annoinkin hänen sitten ottaa kuvia. Kuvat on tuolla alhalla on miehen ottamia. Miehen mielestä parempi kuvauspaikka olisi keittiössä astiakaapin edessä, joten kiltisti sitten sinne.Ensin sammutteetiin valoja, kun oli liian paljon valoa. Sitten säädettiin kameran manuaalitoimintoja sen aikaa, että ehdin juoda mukillisen teetä siinä välissä. Sitten otettiiin harkiten ne muutamat mestariotokset. Kuvat on tarkkoja, värit toistuu oikeina, mutta tuosta kuvauspaikan valinnasta estettisessä mielessä ollaan varmasti montaa mieltä. Minä tunnustan en ole lukenut kovinkaan hyvin kameran manuaalia, mutta mies on. Minä olen kuvannut säheltäen vaihtelevalla menestyksellä, mutta mies on ottanut kuvia säätäen kameraa pitkään ja hartaasti. Miten nämä kaksi ominaisuutta saataisiin yhteen?. Silloin saataisiin aikaan parempia kuvia. Toivottavasti.





Blogia en ole ehtinyt päivittämään yhtä usein kuin ennen. Syy on työssä. Joka päivä tälläviikolla työpäivät ovat venyneet n.12 tuntisiksi. Tätä menoa on odotettavissa jouluun saakka. Käyn kuitenkin lukemassa blogeja, aina vaan en ehdi jättää merkkiä käynnistäni. Minusta tuntuu, että minun bloggailusta on muodostumassa enemmän tai vähemmän viikonloppukeskeistä puuhaa. Anna ja Intsu! En ole unohtanut antamianne tunnustuksia. Yritän postailla viikonloppuna asian tiimoilta.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!











lauantai 3. lokakuuta 2009

Läheltä ja kaukaa



Heippa vaan! Viikko on ollut kiireinen, mutta varsin mukava. On saatu mukavaa postia läheltä ja kaukaa, on tavattu blogiystävä Tallinasta.



Tapasin torstaina Annan, joka oli tullut Tallinasta Helsinkiin hoitamaan asioita. Mihin kaksi neulojaa suuntaa? Ei kai ole vaikea arvata, että lankakauppaan tai oikeammin lankakauppoihin. Kävimme Annan kanssa Espoon Soukassa Menita Outletissa, Lankamaailma Nordiassa ja Helsingin keskutan Menitassa. Oli mukavaa ja varsin mielenkiintoista kuulla millaisia lankakauppoja Suomen Lahden toisella puolella on. Varsin mielenkiintoista oli kuulla lahden toisella puolella olevan lankakauppoja, joista voi ostaa lankaa isolta kaartiolta haluamansa määrän, siis voi ostaa esim. 10g lankaa, neuloa mallitilkun, päättää vasta sitten haluaako neuloa langasta ja sitten niin halutessaan mennä lankaostoksille.Kätevää!!!. Taitaa moinen käytäntö karsia hukkaostoksia lankojen suhteen ja jämälankavuorien muodostumista.


Menita on ehdottomasti lankakauppa jossa palvellaan, tiedetään mitä myydään, muistetaan asiakkaat ja heidän mieltymyksensä. Tuossa Menitassa on yhä sitä vanhan ajan lankakaupan tunnelmaa:)


Menitassa henkilökunta neuloo tiskin takana aina ehtiessään.


Kiitos Anna mukavasta seurasta! Ja seuravan kerran kenties tapamme Tallinassa:)


*****


Mennellä viikolla kilahti postilaatikkoon kaunis postikortti Italian Boggiosta. Korttin lähettäjä on Suomalainen Italian Ihme. Ja kaikki lukijat luulee minun saaneen postikortin Kimiltä?;D Ei Kimiltä, vaan Lissulta. Arvailin aikaisemmin syksyllä Lissun blogissa saaliiksi saadun kalan painoa, palkinnoksi oli tarjolla kortti Italiasta ja näin ollen arvattekin minun arvanneen kalan painon oikein. Korttiin oli Lissu vielä piirrellyt kahvilan, siis Lissun härpäketehtaan sekä kotinsa sijainnin. Kyllä noissa maisemissa kelpaa härpäketehtailla ja hullaantua milloin minkäkin asian hamstraamisesta!!! :DDD Kiitos Lissu!

Ja ihan tuon postikortin kunniaksi meillä syödään tänään tätä ja itsetehtyä tiramisua:)


*****





Moni onkin varmasti lukenut minun ja Eilan viime viikonloppuna tekemästä vierailusta Matleenan luo. No, minultan jäi sukankudin Matleenan luo. Sukankutimen unohtuminen ei minua ollenkaan harmittanut, mutta sukankutimeen tiukasti puikolla kiinnitetty tuollainen yllä kuvassa oleva tuppelo jäi kaivelemaan. Mitä tuolla tuppelolla tehdään?. Näin Matleenalla tuollaisen oikean käden nimettömässä hänen neuloessaan. Minä asiaa tietysti tiedustelin ja Matleena kertoi tuppelon suojaavan sormen niveltaivetta puikon aiheuttamalta hankaukselta.
Minähän samasta vaivasta kärsin, Matleena antoi minulle tuppelon kokeiltavaksi ja se toimi. Sain Matleenalta hänen itsensä ohuesta sukkalangasta neuloman tuppelon lahjaksi,joka sitten jäi reissusta. Alkuviikosta sitten postilaatikossa oli kirje Matleenalta, jossa oli kolme tuppeloa ja yksi lehmuksen värinen bambutiskirätti. Kiitos Matleena! Nyt ei puikko enään kalva sormea, kun laittaa tuppelon sormeen neuloessa:)




Nyt ohjelmassa siivousta. Sen jälkeen syömistä, takan lämmitystä, saunomista ja illan viettämistä neuloen kynttilän valossa televisiota katsellen:)