maanantai 28. syyskuuta 2009

Matkoilla

Viikonloppu vierähti minulla oikein mukavissa merkeissä kaukana asuvia blogiystäviä ja sukulaisiakin tapailessa. Kilometrejä kertyi 1322 ja jokainen ajettu kilometri on ehdottomasti kannattanut ajaa. Perjantaina puolenpäivään aikaan käänsin autoni keulan kohti pohjoista. Puolivälietappi oli Syvärin rannalla äitini lapsuudenkodissa, jossa ensimmäisen yön vietin. Illalla kyläilin sukulaisten luona, lenkkeilin, söin Syväristä pyydettyä kuhaa ja uimassakin kävin. Lauantaina ajelin läpi ruskassa loistavien henkeäsalpaavan kauniiden vaaramaisemien halki Eilan luo. Eilan kanssa jatkoimme matkaa kohtia Lankapirttiä, jossa tiesimme Matleenan meitä kovasti odottavan. Jännitystä ilmassa, sillä tapaisimmehan Eilan kanssa ensimmäistä kertaa blogiystämme Matleenan.
Lankapirtissä meitä odotti Matleenan meille laittama herkullinen lounas. Juttelimme, nauroimme, neuloimme,kahvittelimme, söimme Matleenan meille valmistamia herkkuruokia, lenkkeilimme Oulussa kauniissa, merellisissä maisemissa ja neulekuvasimme. Olimme sopineet tekevämme justiinsa sitä mikä kullakin hetkellä tuntui hyvältä ja tuota suunnitelmaa me sitten hyvin toteutimmekin. Arvatakkin voitte hauskaa meillä olleen:DNeuloimme yhteistyössä Eilan kanssa tuliaisiksi Matleenalle boleron; minä neuloin täällä etelässä ja Eila oli kovasti pohjoisemmassa hengessä mukana ja perillä Eila viimeisteli neuleen ompelemalla saumat ja päättelemällä langat. Neule valmistui suorastaan ennätysvauhtia. Olisi pitänyt ottaa reissuun kaikki kuvaamattomat ja langanpäiden päättelyä vaille valmiit neuleet mukaan niin olisivat valmistuneet ja tulleet kuvatuksi;) Ja kerrankin olisi ollut käytettävissä asiaan vihkiytynyt kuvaaja ja tässä tapauksessa kaksi kuvaajaa.


Malli: Novita syksy 2009
Lanka: Novita Chic mohair
Langanmenekki: 150g
Puikot: 7mm ja 8mm
Koko:Matleenalle sopiva



Saimme Eilan kanssa Matleenalta kävijäisiksi ihan juuri minua ja Eilaa ajatellen virkatut ihanat liinat. Saadessani Matleenalta virkatun liinan tiesin heti mihin sen kotonani sijoittaisin. Ensimmäinen homma olikin kotiin päästyäni laittaa liina paikoilleen. Liinan paikka on perintölipaston päällä, ihan kuin liina olisi virkattu juuri tuota paikkaa varten. Tuo liina on todellinen aarre, täynnä mukavia muistoja mukavasta vierailusta.





Saimme Eilan kanssa valita myös tiskirätit Matleenan mahtavasta lahjavarastosta. Minusta tuntuu etten raski noin kauniita liinoja tiskirätteinä käyttää.



Sunnuntaina iltapäivällä kävimme porukalla syömässä lounaan kiinalaisessa ravintollassa ennen kuin lähdimme Eilan kanssa ajelemaan kohti etelää. Sitten jätimme Eilan kanssa Matleenalle hyvästit halauksin ja vilkutuksin. Haikea oli lähteä, mutta haikeutta hälvensi suunnitelmamme tavata uudestaan. Kyllä mahtui paljon tapahtumaa, toimintaa ja juttua yhdessä viettämämme vuorokauteen. Meillä oli sellainen kolmen naisen neule-pälä-pälä;) Tämä viikonloppu taisi olla monella mullakin neulojalla varsin tapahtumarikas neuleretriitin ja vierailuiden merkeissä.



Matkalla etelään pysähdyimme Eilan kanssa karkkiostoksille Kempeleen kupessa olevalle ABC-huoltoasemalle, aseman pihasta pois ajaessamme navigaattorini olikin hakenut uuden reitin. Ajalimme kohti Iisalmeä Tyrnävän ja Kestilän kautta. Tie oli hyvä ja kulki ihan keskellä korpea. Minulle iski epäilys :"Mahtaako navigaattori ajattaa meidät Kajaanin kautta Iisalmeen?" Ei kuitenkaan onneksi sentään ajattanut , vaan teimme pikku koukkauksen pohjalaisessa avarassa peltomaisessa ja kainuulaisessa metsämaisemassa ennen kuin taas palasimme taas Oulusta Iisalmeen johtavalle isommalle tielle, jota pitkin olimme tulleetkin. Ajoaika ja kilometrit olivat koukkauksen kanssa melkolailla samat ja itseasiassa takaisin päin taidettiin ajaa vähemmillä kilometreillä. Tässä taisi olla tämän matkan kylmää hikeä nostattava seikkailuosio;)






Lähtiessäni Eilalta Iisalmesta seuraava etappi oli ennen Kuopiota sijaitsevassa Pöljän kylässä oleva Viitostupa, jossa tiesin olevan kaupan Pöljän kylää mainostavia t-paitoja;) Sellaiset oli ehdottomasti vietävä kotiin miesväelle tuliaisiksi. Kyseisiä t-paitoja olen yrittänyt ostaa perheen miesväelle lomamatkalla ja jostain ihmellisestä syystä on miesväki minulta t-paitojen ostamisen kieltänyt. Nyt ei ollut kieltäjiä matkassa;) Sunnuntaina olin yhdeksän jälkeen illalla jälleen kotona.

Oli ihana viikonloppu:) Kiitos teille kaikesta ystäväiseni Eila ja Matleena!

sunnuntai 20. syyskuuta 2009

Syyskuun värit

Vaahtera syyskuussa inspiroi värjäilemään. Väri on omasta mielestäni erittäin kiva:) Vyyhti hajosi padassa, joten ensin kiehui väripata ja sen jälkeen värjäri:/ Nyt siis vyyhditellään!

Kaikesta huolimatta kaikille ihanaa sunnuntaipäivää!

torstai 17. syyskuuta 2009

Blogin uudet vaatteet

Tervehdys! Kuten otsikko ja blogin ulkoasu osaavat kertoa on blogini saanut uudet vaateet...



Jonkinmoinen kokeilunhalu taas jälleen kerran iski ja tälläkertaa kohteena blogini ulkoinen habitus. Uskalsin ryhtyä toimeen ja tehdä, sekä yrittää tehdä lähempää tuttavuutta tuon aina välillä niin oikukkaan Mr. Bloggerin kanssa. Mr Blogger oli tälläkertaa melkolailla yhteistyöhaluinen ja hyvä niin.



On täällä hieman neulottukkin. Nyt työn alla on Annan suunnittelema Mohäärimets-neule ohuen ohuesta mohairlangasta. Ensimmäinen hiha on nyt työnalla. Neule on unelmakevyt. Tuohon neuleeseen ja ennenkaikkea sen neulomiseen tulee himo. Huomatkaa minun käiveröistä käiveroisemmät bambupuikot! Puikot on suorastaan antikkia (20 vuotta vanhat), mutta pelittävät yhä tarpeentullen.
Minusta tuossa Mohäärimets-neuleessa on mielestäni jotain metsänkeijumaista ja samaa fiilistä kuin yhdessä suosikkielokuvassani Rölli ja Metsähenki. Juu, mutta minusta ei edes tiukka dietti tee metsänkeijua;)


Kiitos kaikille edellisen postauksen kommenteista!. Olen yrittänyt olla konella mahdollisimman vähän jottei mokoma migreeni tulisi enään takaisin...







maanantai 14. syyskuuta 2009

Pinwheel Sweater

Malli:Pinwheel Sweater by Shelley Mackie
Lanka: Novita Puro jäätynyt puro
Puikot:5,5mm
Langanmenekki:500g
Napit: siis puikot Tokyokan ;DDD
Fiilis:Käytöön
Muuta: Raverlyssä


Ostin Novita Puroa sen tultua markkinoille tarkoituksenani neuloa se Puro-langan ennakkomarkkinoinissakin käytetty isokauluksinen ja levähihainen pusero. Malli on Novita-lehden tämän syksyn numerossa malli 17. Jostain ihmellisestä syystä tuo pusero, jonka olin aikonut neuloa alkoi tuoda mieleen vastenmielisen kauhtanan... ja lopulta en enään edes pystynyt ajatelemaan puseroa ja saati neulomaan. Oli siis keksittävä uusi malli, ei tullut yhtään sopivaa mallia mieleen, joten jätin sopivan mallin etsimisen sikseen.


Sitten alkoin raverlyssa keskustelu Puro-langasta...Sen verran utelias/kokeilunhaluinen ihminen olen, että olihan se minunkin tiedettävä miksi ja mistä Puro-langan kohdalla puhutaan. Alkoi kuumeinen mallin etsintä, kunnes minulla välähti Spinwheel Sweater. Tuumasta toimeen! Neule valmistui nopeasti paksun langan ja paksujen puikkojen ansiosta, ei tuota helppoa yksinkertaista malliakaan sovi unohtaa. Mallia modailin omiin käyttötarkoituksiini paremmin sopivaksi; tein takista pienemmän kuin ohjessa; pyörylästä jaoin kaulukselle ja helmalle yhtä paljon pyörylän ympärysmittaa.Takkihan muodostuu ympyrästä, jossa kahdeksan osiota. Alkuperäisessä ohjessa kaulukselle kaksi osiota, hihoille yhteensä kaksi ja loput neljä osiota helmalle. Modaukseni seurauksena takin selkäpuolella oleva ympyrän keskikohta nousi ylemmäs niskaan. Halusin takistani lyhyemmän syystä, että istuessa takin helma ei olisi takapuolen alla.


Lankaa oli pehmeää, vähän toin mieleen hahtuvalangan. Hahtuvaisen mielikuvan vuoksi koitin kaksin käsin vetämällä katkaista lankaa, ei katkennut. Oli siis ihan vahvaa lankaa. Langassa on ihan kauniit värit, mutta kuitenkin värissä oli jonkin sellainen likaisuuden tunne jota en tämän tarkemmin ala edes selvittämään/selittämään. Itse mietin:" Vertaisinko lankaa Noron-lankoihin ja niiden väritykseen". Voin vastata myöntävästi, kyllä vertasin Puroa Noroihin. Mulla ei ollut näissä Puro-kerissä mitään ihmellistä, ei siis solmuja, ei väriä värejä, ei villanöyhtää langanpinnalla, eikä edes poikkeamia langan paksuudessa. Yhden kerän jätin ulkonäkösyistä neulomatta; kerä alkoin ihan jostain muusta väristä mitä muut hankkimani kerät. Hankkiessani lankaa minulla ei ollut mahdollista valita keriä, koska tilasin ne Novitalta. Miten lanka nyppyyntyy jää takin käytön näyttäväksi.





Nappeja en ole vielä takkiin ehtinyt hankkia. Nappien virkaa nyt väliaikaisesti hoitaa nuo japanilaiset syömäpuikot. Ihan kivannäköiset nuo puikot tuossa on, mutta voi olla vähän vaaralliset käytössä terävine puikonpäineen. Olen neulonut i-cord-lenkit sellaisia duffelinappeja varten.




Viime yönä alkoi ihan hirveä päänsärky, migreeni. Lienee seurausta liiasta lukemisesta.Sitä tässä sitten podetaan. Tänään on pojan syntymäpäivä. Onneksi on saanut lahjan jo etukäteen. Tänään on Sellon neulemiitti...haluaisi mennä. Taitaa tuo pää haluta lepuuttaa itseään tyynyllä. Ketuttaa... Onneksi oli tuo blogiteksti julkaisua vaille valmiina.

Hauskaa päivää kaikille...minullekin!



EDIT 16. 9.2009:

Kiitos kaikille ihanista kommenteista! Migreeni on helpottanut:) Mutta silti ei vielä kauheasti uskalla konella olla...












sunnuntai 13. syyskuuta 2009

Arvonta suoritettu




Mossen synttäriarvonnan tulos on selvillä:) Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!

Ja arpaonni suosi kahta .....arvontaan osallistunutta.


Arpaonni oli tälläkertaa suosiollinen Marjutille ja blogikoiralle Simppelit silmukat ja pehmeät lankakerät-blogista, sekä Tessille Haaveiden hahtuvat-blogista. Molemillehan on luvattu kissamaisen hyvät palkinnot, mutta tässä tapauksessa toisesta palkinnosta on tulossa koiramaisen hyvä. Voittajat! Laittakaa minulle sähkopostilla yhteystietonne osoitteeseen: lankalaan@luukku.com


Sain viime helmikuussa äidiltäni orkidean (yläkuvassa) syntymäpäivälahjaksi, joka jaksaa vieläkin muutaman kukan voimin sitkeästi kukkia. Vein tuon kyseisen orkidean jossain vaiheessa kesää lasikuistille, talon varjoiselle puolelle, jossa jätin tahtomattani kukan kuitenkin liian aurinkoiselle paikalle. Kukan lehdet eivät oikein tykänneet auringosta; ne paloivat hiukan, eivät pahasti. Siirsin kukan varjoisampaan paikkaan. Muutamia viikkoja myöhemmin huomasin kukan kukkavarsiin ilmestyneen tuollaiset alakuvassa olevat nipukat. Nyt niistä on hyvää vauhtia kasvanut uudet kukkavanat, joissa on jo melko muhkeat nuput. Jännityksellä odotan nuppujen aukeamista! Yleensä en ole ollut kovinkaan hyvä orkideankasvattaja, mutta ehkä mun onni orkideankasvattajana on kääntänyt kurssinsa:)


















lauantai 12. syyskuuta 2009

Honest Scrap


Sain Soilelta Oulun omalta orginellilta verbaali- ja käsityövirtuoosilta Honest Scrap-palkinnon ja haasteen kertoa 10 totuutta itsestäni. Kiitos Soile! :) Fanfaarien ja eläköö-huutojen kanssa tämä palkinto lähtee sinulle takaisin. Seuraavat yhdeksän palkinnonsaajaa paljastan kymmenen totuutta minusta jälkeen:) Palkinto lähtee eteenpäin sellaisille bloggaajille joiden tapaa kuvata tai kertoa tarinaa pidän.


Ensin kymmenen totuutta minusta...



1. Töissä teen työni mahdollisimman huolellisesti ja hyvin mitä sitten teenkin.Työelämässä minulla on lehmän hermot joissain asioissa, joissain asioissa kiihdyn nopeammin nollasta sataan kuin Ferrari konsanaan. Sama pätee sivilissäkin. Työstä saan vastapainoa tälle maaseudulla elämiselle, sekä päinvastoin. Työn mielekkyys on merkitsevä tekijä minulle.


2. Rakastan luonnonkuituja. Voidaan jopa puhua jonkunlaisesta fetissistä mitä lanoliinin tuoksuun tulee. Rakkaus lanoliinin tuoksuun lienee peräisin lapsuudesta, jossa naapuri kasvatti suomenlampaita. Tuolloin lapsena ennen kouluun menoa minun päivittäinen "työ" oli käydä syöttämässä omenalohkoja ja kuivattuja leipäpaloja suosikkilampalleni Herra Kiviaholle.Herra Kiviaho antoi aina osan villastaan keritsemisen yhteydessä minulle, jonka Mummoni sitten kehräsi langaksi.Tuosta langasta sitten mummo neuloi minulle kintaita, sukkia ja kaulaliinoja. Uudet Mummon neulomat kintaat yms. sitten kävin esittelemässä Herra Kiviaholle. Nolonolonolo! Minulla on yhä tallessa säärystimet, jotka ovat osittain tehty Herra Kiviahon villasta. Pellavaa olen alkanut rakastamaan vasta aikuisena. Silkki! Tarviiko minun sanoa mitään?.

3.Harrastan joogaa ja meditoin.


4. Arvostan ihmisiä jotka ovat rehellisiä, joilla on elämämänkokemusta ja kulkevat omia polkujaan


5. Tykkään tehdä töitä käsilläni. Pidän myös fyysisestä työstä. Käsillä tekemisessä voi hyödyntää omaa luovuttaan. Uskon jokaisen ihmisen olevan luova omalla tavallaan. Fyysistä työtä tekemällä saa aikaan näkyvää jälkeä. Meillä ei ole kotona mieten ja naisten töitä. Esimerkiksi seuraavien töiden osalta meillä vallitsee seuraavanlainen työnjako: Mies pesee ikkunat ja minä teen talven polttopuut. Työjako perustuu siihen mitä kukakin osaa ja mistä työstä tykkää.


6.Olen hajamielinen. Olen ollut lapsesta asti todella hajamielinen. Joskus kännykkäni tai tv:n kaukosäätimen hukattuani saattaa hukattu esine etsiessäni löytyä jääkaapista. Nolonolonolo!;)

7. Olen keräilijä. Kerään astioita vanhoja sekä uusia, kerään taide- ja keittokirjoja ja rahoja. Säästän kaikkea mahdollista aina pienistä kangastilkuista rikkinaiseen kahvikuppiin. Tavarani yritän pitää järjestyksessä.

8. Olen eläinrakas. Meillä on pienimuotoinen eläintarha; kaksi kissaa, yksi poni ja yksi hevosenpuolikas. Viime kesään asti kalustoon kuului dalmatiankoira Rocky.


9. Arvostan luontoa ja puhdasta, tervellistä ruokaa. Yksi syy miksi asun maalla on luonto, luonnon kauneus ja rauha. Luonnon kauneudessa silmä lepää ja luonnonrauhassa mieli saa rauhan. Isä on viljellyt aina tilaansa luomuna ja kasvattanut karjansa luomuna, joten perinnettä jatketaan kaikki kasvatetaan mitä sitten ikinä kasvatetaan; se kasvatetaan luomuna.

10. Omasta mielestäni luonteeni ei ole muuttunut lapsuudesta, elämäntilanteet kylläkin.
Lapsesta asti olen ollut puolipäivää prinsessa mekkoineen ja toisen puolipäivää hurja konekuski koneineen ja polkutraktoreineen. Mekko vaan on vaihtunut jakkupukuun ja koneet ...kaikki millä voi ajaa on vieläkin mieleen:) Viisastumisestani en tiedä;))) Naisena olemiseen ja elämiseen olen koittanut löytää oman tieni.



Ja palkinnon jaan eteenpäin seuraaviin blogeihin.



Seepialle Tosi elämää ja maalaisunelmia-blogiin . Seepia kuvaa ja kertoo remontistaan, tekee upeita koruja ja unelmoi hirsitalosta maaseudulla.


Matleenalle Lankapirttiin. Matleenaan huumorihöysteinen kerronta vie mukanaan.


Villasukalle Bits of Yarn-Langanpätkiä-blogiin. Värikästä kerrontaa kivoin kuvin.


Annalle Lõngakera-blogiin. Anna on melko tuore bloggaaja. Hänen persoonallisella otella otetuja neulekuvia on enemmän ravelyssa esillä.


Sanille Sudrana-blogiin. Maailman parhaat sukkakuvat.


Satu.p Upeat kuvat. Satun kuvat ovat taidetta.


Pastanjauhantaa Upeita ruokakuvia



Annikaiselle Annikainen puikoissa-blogiin. Verrattomat viikon vanhat.



Kinuskikissalle Upeita kakkukuvia.



Onnitteluni palkinnonsaajille! On ilo lukea teidän blogeja. Arvontaan täällä ehtii vielä osallistua.

P.S Harkitsen tieteellistä tutkimusta aiheesta loistavien bloggajien sijoittuminen Suomen kartalle. Sanoiko ja puhuiko joku jotain Oulusta?;DDD





perjantai 11. syyskuuta 2009

Potretti

Tässä virallisen epävirallista yhteispotrettia meidän 999-synttärisankareista. Tytär on siis syntynyt 9.9.1990 ja hän täytti 9-v 9.9.1999. Hauska syntymäaika Neidillä! Mosse on syntynyt 9.9.1995.

Mosse kiittää kaikkia ihania kommentoijia. Katti onkin tuossa muutaman päivän keikoillut rinta rottingilla ja hymy huulilla viestittäen minulle olemuksellaan:"Siitä murjaani-nimityksestä ollaan montaa mieltä". Noista itsetuntoa kohottavista kommenteista johtuen Mosse lupaa kunnon palkinnot arvontaan.

Arvonta jatkuu yhä tuolla edellissä postauksessa:)

Täällä vinkattiin takuuvarmasta paikasta herätellä meissä kaikissa neulojissa muhiva vilenismi-virus;) Ei suositella alpakkalankoja rakastaville neulojille;)))

Hauskaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Synttärit...ja synttäriarvonta

Täällä vietetään tänään tuplasynttäreitä:) Mosse-kissa täytää 14-vuotta ja tytär 19-vuotta.
Onnea vaan molemmille! Synttäreiden kunniaksi Mosse debytoi kissakuvahaasteessa, jossa aiheena 1o minuuttia. Lisäksi Mosse järjestää synttäriarvonnan, jossa varsin kissamaiset palkinnot. Arvontaan voi osallistua kissalliset,kissattomat, kissat, siis ihan kaikki. Arvontaan osallistuminen tapauhtuu jättämällä viestiä kommettilaatikkoon. Arvonta suoritetaan kissa-avusteisesti sunnuntaina 13.9.2008 klo. 18. Arvomme kaksi palkintoa.



EDIT:
Kuvat napsin aikaisemmin kesällä pihamaalla seuratessani kissojen touhuja. Kissojen touhukuvat olen laittanut esille kuvaamisjärjestyksessä. Samalla kertaa nappasin tuon ruusukuvan hermostuessani Mossen mökö-mökö-ilmeisiin. Ei tuo Mosse aina onneksi niin mököttävä ole kuvissa; pientä hymyä Mossen suupielessä havaittavissa rapsutuskuvissa.




Moi! Minä olen Mosse. Olen 14-vuotias. Synnyin tasan 14 vuotta sitten tässä huushollissa vaatehuoneen kangaslaatikkoon. Emäntä tokaisi nähtyään minut ja runsalukuisen määrän sisariani:"Voi ei, mihin me noi kaikki kissat laitetaan?". Onneksi perheessä oli neuvokas ja viisas 5-vuotias tyttö joka tokaisi: " Pidetään ne kaikki!!!". No, neuvottelun lopputuloksena osa sisaruksistani muutti muualle hyviin ja rakastaviin koteihin. Meitä jäi tänne kotiin minä ja kaksi sisarustani Topi ja Vili. Nyt täällä olen enään minä. Topi jäi nuorena auton alle ja Vili sairaistui ja kuoli. On se hengenlähtö minullakin ollut kerran hyvin lähellä. Olen sellainen ulkona viihtyvä kissa ja tuolla ulkoillesani kyy puraisi minua takareiteen. Enhän minä kotiin mankumaan tietysti moista pikkuvaivaa mennyt ihan heti. Kyyn pureman seurauksena toisesta takareidestäni lähti karvat aivan itsestään ja pitkään oli koko koipi karvattomana. Sitä koipea sitten esittelin ainakin kymmenen kertaa eläinlääkärille. Mahtoi olla komea koipi!.


Minua kutsutaan myös nimellä Moukku ja emäntä kutsuu minua varsinkin kamera kädessään murjaaniksi ja murjaaneiden kuninkaaksi. Miksiköhän? Minä en ymmärrä. Emäntä on sitä mieltä, että olen vähän totinen kaveri kuvissa. Minähän olen vain arvoni tunteva kissaherra, enkä mikään lellivauva niinkuin tuo Aino.



Tuo Aino tuli taloon kaksi vuotta sitten syyskuun 2. päivänä. Tuo samana päivänä synttäreitään kanssani viettävä neuvokas tyttö toi sen ravitallilta. Oli kuulemma ollut aika ankeat asuinolosuhteet ja ankea ruoka pikkumirrillä. No, en kyllä ollut koskaan aikaisemmin nähnyt niin karvasta ja laihaa pikkukissaa kuin Aino. Kaiken karvan läpi sillä törrötti luut, sillä ei pysynyt ensimmäisen kuukauden aikana ruokakaan sisällä, koska raukka oli niin matoja täynnä oleva otus. No, nyt sillä ei ole ole ongelmia ruuan kanssa ja eikä sillä luutkaan enään törrötä. Emäntä nauraa, että jos Aino kompastuu rinteessä ja kaatuu niin sitä ei ainakaan satu, koska se pyörii yhtenä pallona rinteen alas. Tuo Aino on ihan kiva, koska se tuo minullekkin hiiripaistit. Aino ei jaksa kaikkia pyydystämiään hiiriä syödä, joten osan se antaa minulle, silloin tällöin ja joskus se vie naapurin Robert-kissallekin hiiriä ja loput syömättömät hiiret Aino vie puutarhavälinevarastoon. Tuolla puutarhavälinevarastossa Ainolla toimii sen oma yritys Ainon Hiiribaari Oy. Emäntä ei vaan ole tuosta Ainon yritystoiminnasta kovinkaan innoissaan. Mahtaa olla Ainolla jotain epäselvää sopimus- ja lupa-asioissa kun emäntä niin useasti putsaa Ainon hiirivarastot kompostiin.


Ollaan me Ainon kanssa ihan kavereita, vaikka välillä minua ottaa pattiin Ainon lapsellisuus. Onhan välillä kiva vanhan kissankin vähän leikkiä. Omille retkilleni minä en kyllä tuota kömpelöä karvasta lellivauvaa ota ja se on varma.

Enkä yhteiskuvaan suostu. Olen mä vaan sen verran iso katti, että sopivasti poseeramalla mä peitän ton lellivauvan taakseni.
Toi Aino varmaan haluaisi leikkiä,minä en. Äh!!! Otetaan miehiset keinot käyttöön. Aino varmaan hermostuu odottamaan, kun minä poika otan tässä pienen turkinhoitosession pitkän kaavan mukaan.


Ei se vielä hermostunut, joten rapsuttelempa tässä itseäni lisää. Kyllä rapsutus hyvää tekee!


Tuolla Ainolla on oikeat lehmän hermot, joten kai se on sitten ihan itse poistuttava paikalta.


Toi Aino on ihan oikea vauvakisu. Nyt sillä on korvatulehdus.Eiks se ole lastentauti?. Korvatipatkin se antaa laittaa niin nätisti. Mä en kyllä moiseen hommaan sovinolla suostuisi.

Mä ole mä ja Aino on Aino. Tuolla ojarummun päässä se kyttää taas...saalista. Mäkin voin saada jotain:)


Illalla emäntä laittaa ison lautasellisen mun herkkuja takaterasille ja sitten on minun synttäribileet. Juustoa, nakkia, tonnikalaa, kinkkua, meetwurstia, kermaviiliä ja silakoita. Nam! Mulle tulee vieraitakin, Aino ja Robert.


Tytöllä on synttärit. Se saa vaan sellaista emännän leipomaa kakkua. Missä sen makuaisti on?

On se ihan älykäs tyttö sanoessaan, että mä olen sen paras synttärilahja. Nyt se tyttö harvemmin täällä kotona käy, kun sillä on oma asunto tuolla ihmisten ilmoilla. Tyttö kyllä sanoi vievänsä minut mukanaan omaan asuntoonsa. Emäntä vaan ei oikein usko minusta olevan kerrostaloasujaksi. Taitaa se emäntä jotain tietää.


Arvontaan toivoisin mahdollisimman monen kissakaverin sieltä blogimaailmasta osallistuvan.
Laitakaa emännät ja isännät rustaamaan kommenttia tonne kommenttilaatikkoon, niin jotain kissallista voi olla sinun jo sunnuntai-iltana. Toki ei tarvii olla kissaa ja arvontaan voi osallistua jos arvostaa tälläläistä hienoa kissaa kuin minä. Oho!!! Nyt meni oman kehun puolelle, mutta onhan olemassa sanonta:"Kissa kiitoksella elää". Tuo ei kyllä valitettavasti taida pitää paikaansa, ainakaan minun kohdalla.
Synttäriterveisin,
Mosse






























maanantai 7. syyskuuta 2009

Sea Breeze

Malli: Sea Breeze. Classic Beach from RYC
Suunnittelija:Martin Storey
Lanka: Wendy Suprime Luxory Cotton DK
Puikot:4mm
Koko:S
Langan menekki: 600g
Muuta: Raverlyssä




Tämä pusero on ollut jo kauan valmiina, mutta kuvat ovat puuttuneet. Päälläni en tuota puseroa voi kuvata, koska pusero on liian pieni minulle. Pusero ei toki jää käyttäjää vaille. Hmm, puserolle uskoakseni löytyy jatkosijoituspaikka:)

Pusero on neulottu samaisesta langasta jota lauantaina messuilta lisää hamstrasin. Langat tähän puseroon ostin KIP-päivänä Priimasta. Mallineuletta oli oikein mukava neuloa ja pusero valmistuikin melko nopeasti. Olen erittäin tykästynyt Martin Storeyn suunnittemiin neuleisiin. Niissä on jotain niin herkkää. Minulla on puolivalmiina toinenkin Martin Storeyn suunnittelema neule Tendril, josta kuva tuossa linkin takana olevassa lehdessä.



Seuravaksi voi olla ehkäpä esittelyssä neule, mikäli löydän neuleen kuvaukseen mallin tai valokuvaustaitoisen henkilön. Juu, se neule mahtuu mulle;DDD







sunnuntai 6. syyskuuta 2009

Messut

Noiden seinien sisäpuolella vietin eilisen päivän messuillen mukavassa seurassa:)


Olimme Ritviksen kanssa sopineet jo edellisenä päivänä menevämme messuille heti messujen avauduttua. Ensimmäisenä suunnistimme Titityyn standille, jossa tapasimme...Marjutin ja kumppanit.Törmäilimme tuon tuostakin heihin kaikilla mahdollisilla standeillä, jossa oli lankaa...ja Titityyn standilla useamman kerran;)


Marjut paijaamassa lankaa. Huomatkaa hellä ote! Lanka ei halua tästä otteesta pois vaan kulkeutuu neulojan tiukoista vastusteluista huolimatta kotiin asti siliteltäväksi;DDD Tuo lanka luulee olevansa kissa;D
Katsellesani neulojan kauniita kynsiä ja upeaa pitsihuivia heräsi mielessäni kysymys:"Onko tämä punaisen ystävänä tunnettu neuloja vaihtanut lempiväriään?".


Suuri Käsityölehti oli mukana messuilla omalla kodikkaalla osastollaa. Osastolla päätoimittaja virkkasi isoäidinneliöitä jutustellen leppoisasti messuvieraiden kanssa. Oli mukava vaihtaa muutama sana omista lehden sisältöä koskevista toiveista jne..




Lankamaailma Nordia oli myös messuilla. Saimme osastolta alennuskupungin myymälään. Alennuskuponki säästetään seuraavaan neuletapaamiseen:)


Tänä kesänä en ehtinyt käydä Raijan Aitassa, vaikka haaveissa olinkin. Raijan Aitta tulikin monen neulojan luo messuille:D Raijan Aitalla oli erittäin kaunis ja laaja osasto. Kannattaa käydä kurkkimassa Raijan Aitan uudistuneeseen nettikauppaan!!! Mua jäi kutkuttamaan hamppu-pellavalanka :)


Ja olihan se välillä syötäväkin jaksaakseen messuilla. Ravintola Brasseriessa oli todella maittava lounas. Ei olisi voinut yhtään paremmin sattua, sillä ruokana oli yhtä mun lempiruokaa perunamuusia ja silakkapihvejä. Oli todella hyvä ruoka!!!











Oli mukava tutustua Kauhavan Kangas-Aitan valikoimiin. Ai että nuo neulotut nallet ja koira on suloisia!!! Olisikohan noihin olemassa ohjeita?.
















Hannele Ristimäen standi oli kerrassaan ihana. Hannele kasvattaa lampaita, lampaan villat kehrättään langaksi Pirtin kehräämöllä ja Hannele itse neuloo myyntiin langoista tuotteita. Mieletön runsauden tuntu ja värikkyys. Tuosta minä todella pidin:D






Messuilun päätteeksi meille kotiin lähti 2,180kg lankaa. Minä Priiman standiltä mukaan lähti vanhaa tuttavuuttani Wendy Supreme Luxory Cottonia kaksi kiloa. Langasta oli messutarjous 10euroa/kg. Vilenismi iski;D Raijan Aitan standilta ostin vyyhdin valkoista kerrattua pellava-aivinalankaa huivilangaksi. Ja sitten...tadaa!!! Ystäväni Ritvis antoi minulle lahjaksi ihanan korallinpunaisen vyyhdin ihanan pehmeää JoJoland 100% kasmirlankaa. Kiitos Ritvis hyvästä seurasta ja langasta!!! Ja hyvästä seurasta täytynee kiittää myös eräitä Espoolaisia neulojia!!!



Messuilta oli tarkoitukseni ostaa tarvikkeita silmukkamerkkeihin, mutta sitä mitä olisin silmukkamerkkeihin tarvinnut ei ollut messuilla tarjolla. Tulin omalla mopolla messuilta kotiin;DDD








Tämä päivä on vietetty satessa ihan kirjaimellisesti. Pojalla oli endurokilpailut ja kaiken lisäksi kotikisat . Hyvin meni pojan kisat. Minä puoletani sulattelin kameran kennoa kuvaamalla moottoripyöriä ja ajajia pehmeän langan sijaan;) Poikaa nauraa ihan kippurassa tuota mun lanka- ja neulekuvausta ja epäilee kameran kennon sulavan moisesta;D . Miten mahtaa tuo kennon sulattamisasia todellisuudessa olla?;)

Hauskaa alkavaa viikkoa kaikille!