Täällä puhuu lovikkatehtaan lovikkakone.

Minua vaivannut jo 2003 vuoden syksystä aina näihin päiviin asti outo lovikka-/huovutettu-lapanen-virus ja virus tuntuu vain kiihtyvän aina vaan pahemmaksi juuri ennen joulua. Se on ihan kamalaa kuin yleensä samaan aikaa vaivaa juuri ennen joulua myös pahanlainen sukka- ja lapasvirus ja usein myös lievempi ompeluvirus. Tällähetkellä kipua aiheuttaa oikeassa olkapäässä virusten seuraukseena saatu rasitusvamma.

Yläkuvassa kaiken tämän alku ja juuri. Vietin marraskuussa nimipäivää, jota julistin/juhlistin käynnillä Helsingin keskustassa sijaitsevaan Lankaliike Menitaan ja ostamalla sieltä muutaman kiekon luonnonväristä valkoista hahtuvalankaa. Kotona oli vielä edelliseltä vuodelta jääneitä hahtuvia... Älkää vaan kysykö kuinka paljon, sillä sitä ei kehtaa kertoa.

Saavuttani kotiin oli postilaatikkoon napsatanut pari iltaa aikaisemmin tekemäni nettiseikkailun lopputulos; Villa Laurilan unelmaihanat Laamasilkit. Rakastan erilaisia hieman eksoottisia lankoja ja siinä minulle eksotiikkaa kerrassaa suomalaisen karitsanvilla-silkki-laamalangan muodossa, jonka vuoro tulisi päästä puikoille lovikkaviruksen laannuttua.

Äiti muisti minua atsalealla. Olipa kiva nimpparipäivä!.


Haluan antaa mahdollisemman monelle minulle läheiselle ihmiselle itsetehdyn lahjan, joko suuremman tai pienemmän. Tähän tarkoitukseen lovikaskintaat ovat mainio valinta nopean valmistuvuutensa vuoksi. Lovikkaat kudotaan paksuilla puikoilla. Itse kudon lovikkaat 6mm bambupuikoilla, joilla työ sujuu. Kahdessa illassa valmistuu pari lovikkaita. Lankaa kuluu n. 100g pari. Siis todella nopea ja ei-niin-lankaa-syövä-työ!.


Lovikas kudotaan jättisuureksi kintaaksi, joka valmisttuaan laitetaan pesukoneeseen huopumaan pyyhepyykin seuraksi 60 asteeseen. Minulle itselleni kävi aikaisemmin tänä syksynä pienimuotinen moka huovuttaessani lovikkaita. Laitoin pyykkikoneen pesemään ohjelman lisäveden kera muka erittäin tahraista pyykkiä, konessa puhtaat lovikkaat ja edellisillan kerran käytetyt suihkupyyhkeet ;-). Ohjelma aika oli tuplasti mitä normaalisti huovuttaessani käytän ja pesulämpötila 60 asteen sijaan 40 astetta. Yllätys oli aikalainen kuin aloin ottaa koneesta pyykkejä. Hetken luulin olevani naapurissa tyhjentämässä pesukonetta. Luulin tehteeni aikuisten lovikkaita, mutta minulla oli konellinen alle kouluikäisille sopivia lovikkaita. Ensin minua harmitti ja ajattelin siirtyväni neulomaan lovikkaita joita ei tarvitse kutistaa/huovuttaa, mutta sitten päätin lahjoittaa lovikkaat naapuruston lapsille. Yksi päivä töistä tullessani pidin meidän pihalla lovikanjakajaiset ja tein monta pientä ihmistä onnelliseksi. Yhdet säästin pienelle kummipojalleni lahjaksi. Positiivisesti voisi ajatella yhdet kintaat kaksi kokoa. Tirsk,tirsk...;-)



Ja tästä lähtien laitan lovikkaat koneeseen huopumaan ihan vanhalla tavalla niinkuin olen ennen tätä mokaa laittanut.







Tässä varmennusta laadunvalvonnasta kokohajonta samalla ohjella kohdillaan.

Loivikantekokonella oli aikaisemman erän suhteen myös muitakin hassun hauskoja ongelmia.

Kutoessani paria jo valmiille lovikkaalle tv:tä katsoessani kudoin kaksi oikean käden lovikasta,

siis kaksi saman käden kinnasta. Saivathan Lankalan lapset ja isäntä makeat naurut;-). Kyllä meidän Mamma on tavan hölmö, kun kutoo kaksi saman käden kinnasta. Asiaan saatiin korjaus kudottuani kaksi vasemman käden kinnasta.

Nyt lovikkatehtalla lovikkakone kaivaa karstat esiin, karstaa lovikkaat ja ompelee lankakoristeet kintaan reunoihin, jotta saadaan lahjapaperin täytettä.

Lovikkatehtaan lovikkakone jatkaa kertomustaan lovikoista ja lovikanteosta seuraavassa postauksessa...