Läheltä ja kaukaa

Heippa vaan! Viikko on ollut kiireinen, mutta varsin mukava. On saatu mukavaa postia läheltä ja kaukaa, on tavattu blogiystävä Tallinasta.



Tapasin torstaina Annan, joka oli tullut Tallinasta Helsinkiin hoitamaan asioita. Mihin kaksi neulojaa suuntaa? Ei kai ole vaikea arvata, että lankakauppaan tai oikeammin lankakauppoihin. Kävimme Annan kanssa Espoon Soukassa Menita Outletissa, Lankamaailma Nordiassa ja Helsingin keskutan Menitassa. Oli mukavaa ja varsin mielenkiintoista kuulla millaisia lankakauppoja Suomen Lahden toisella puolella on. Varsin mielenkiintoista oli kuulla lahden toisella puolella olevan lankakauppoja, joista voi ostaa lankaa isolta kaartiolta haluamansa määrän, siis voi ostaa esim. 10g lankaa, neuloa mallitilkun, päättää vasta sitten haluaako neuloa langasta ja sitten niin halutessaan mennä lankaostoksille.Kätevää!!!. Taitaa moinen käytäntö karsia hukkaostoksia lankojen suhteen ja jämälankavuorien muodostumista.


Menita on ehdottomasti lankakauppa jossa palvellaan, tiedetään mitä myydään, muistetaan asiakkaat ja heidän mieltymyksensä. Tuossa Menitassa on yhä sitä vanhan ajan lankakaupan tunnelmaa:)

Menitassa henkilökunta neuloo tiskin takana aina ehtiessään.


Kiitos Anna mukavasta seurasta! Ja seuravan kerran kenties tapamme Tallinassa:)


*****

Mennellä viikolla kilahti postilaatikkoon kaunis postikortti Italian Boggiosta. Korttin lähettäjä on Suomalainen Italian Ihme. Ja kaikki lukijat luulee minun saaneen postikortin Kimiltä?;D Ei Kimiltä, vaan Lissulta. Arvailin aikaisemmin syksyllä Lissun blogissa saaliiksi saadun kalan painoa, palkinnoksi oli tarjolla kortti Italiasta ja näin ollen arvattekin minun arvanneen kalan painon oikein. Korttiin oli Lissu vielä piirrellyt kahvilan, siis Lissun härpäketehtaan sekä kotinsa sijainnin. Kyllä noissa maisemissa kelpaa härpäketehtailla ja hullaantua milloin minkäkin asian hamstraamisesta!!! :DDD Kiitos Lissu!

Ja ihan tuon postikortin kunniaksi meillä syödään tänään tätä ja itsetehtyä tiramisua:)

*****

Moni onkin varmasti lukenut minun ja Eilan viime viikonloppuna tekemästä vierailusta Matleenan luo. No, minultan jäi sukankudin Matleenan luo. Sukankutimen unohtuminen ei minua ollenkaan harmittanut, mutta sukankutimeen tiukasti puikolla kiinnitetty tuollainen yllä kuvassa oleva tuppelo jäi kaivelemaan. Mitä tuolla tuppelolla tehdään?. Näin Matleenalla tuollaisen oikean käden nimettömässä hänen neuloessaan. Minä asiaa tietysti tiedustelin ja Matleena kertoi tuppelon suojaavan sormen niveltaivetta puikon aiheuttamalta hankaukselta.

Minähän samasta vaivasta kärsin, Matleena antoi minulle tuppelon kokeiltavaksi ja se toimi. Sain Matleenalta hänen itsensä ohuesta sukkalangasta neuloman tuppelon lahjaksi,joka sitten jäi reissusta. Alkuviikosta sitten postilaatikossa oli kirje Matleenalta, jossa oli kolme tuppeloa ja yksi lehmuksen värinen bambutiskirätti. Kiitos Matleena! Nyt ei puikko enään kalva sormea, kun laittaa tuppelon sormeen neuloessa:)

Nyt ohjelmassa siivousta. Sen jälkeen syömistä, takan lämmitystä, saunomista ja illan viettämistä neuloen kynttilän valossa televisiota katsellen:)