Joulu

Hyvää ja Rauhallista Joulua Villa Lankalan Lukijoille!

Peruna

Eilen keittoon perunoita kuoriessani käteeni sattui tämä hauska sydämmen muotoinen peruna.

Oli mukava piristys perunan kuorinnan keskellä, sai hymyilemään.

Hauskan muotonsa vuoksi peruna säästyi keittokattilalta:) Perunaa museoidaan toistaiseksi jääkaapin juureslokerossa;)

Neulojan lauantai

Lauantai aamuna tapasimme Annan kanssa Porvoossa. Ensimmäiseksi suunnistimme aamukahville Cafe Carpioleen. Ravintola on kerrassaan ihana. Paikkaa on sanoin vaikea kuvata ja ylistää, se on koettava itse.

Ravintola on vanhan pankin paikalla. Katossa mahtavat kipsikoristeet, isot kristallikruunut, pöydillä kyntilät, tarjottavat piirakat, kakut jne. laitettu kauniisti esille, sisustuksessa yhdistetty vanhaa ja uutta nerokkaalla tavalla, taustalla soi klassinen musiikki. Katsokaa alla olevia herkkuja!!! :)

Kahvitteluhetken jälkeen suuntasimme Porvoon vanhaan kaupunkiin. Ihailimme näyteikkunoita ja katselimme hieman ympärillemme. Tuonne vanhaan kaupunkiin mennessä tuntuu itsestäni kuin astuisin aivan toiseen maailmaan, tunnelmallinen ja ihana paikka.

Olihan meillä vanhassa kaupungissa selvä päämäärä, johon olimme menossa. Se oli teetee-shop.

Olimme Annan kanssa aikaisemmin syksyllä tavatessamme sopineet käyvämme siellä Annan seuraavan kerran Suomeen tullessa.

Tarkoituksena oli tutkailla lankoja. Liikkessä on paljon muutakin ihanaa, mutta me lähinnä kyllä keskityimme lankoihin. Langat ovat liikkeessä aseteltua selkeästi esille, joten on hyvä tutkailla lankatarjontaa. Palvelu hyvää. Henkilökunnasta eräs Sirpa-niminen henkilö jutteli hyvän tovin kanssamme ja kertoi teeteen-langoista paljon. Opin paljon uutta langasta ja langan kuidun laadukkudesta kertovasta mikroniluvusta.

teetee-shopissa on myynnissä kaikki Manosin del Uruguayn Silk Blendin sävyt. Vaikuttava näky! Sen edessä neuloja kuin neuloja menee taatusti sanattomaksi.


teetee-shopissa on myös miesparkki; sohva ja lehtiä luettavaksi;D. Usesti liikkeessä käydessäni olenkin siellä nähnyt mieshenkilön istumassa lehteä lukemassa. Kätevää! Liikkessä oli eilen paljon erilaisia tuoteesittelyjä, joista kotimaisen Labeton tuotteita pääsi ihan kirjaimellisesti koekäyttämään, siis maistelemaan herkullisia makeisia. Ihania vanhanajan nekkuja!!!

Porvoosta suuntasimme Annan kanssa Helsinkiin ja kohti Lankamaailma Nordiaa, siellä oli neuletapaaminen. Paikalla oli sankoin joukoin neulojia ja mukana oli myös huovuttaja.

Lankamaailma Nordiasta lähti mukaan lankaa kolmeen eri neuleeseen. Valkoiset Naturgarnit haluavat tulla tälläiseksi, marjapuuronpunaiset Limat palmikkokaarroketakiksi ja Zitron Trekking Pronatura näiksi.

Kultaiset kanssaneulojat Mari ja Kristiina! Kristiina toimitti minulle tilauksen Pitsiaddeista ja Mari kaivatun neuleohjeen. Kiitos teille kummallekin! Ja kiitos muille kanssaneulojille mukavasta seurasta!

Päivän saldo...Höhöm!!! Sain totaalisekaisin huivineuleen ja tänään olen purkamisen merkeissä koittanut saada siihen järjestystä. Katsotaan miten käy! Tuleeko huivi ja ottaako purkoosi huivin tekeleestä vallan. No, nyt ainakin alan ymmärtää sosiaalisen neuleen syvemmän merkityksen;)))

EDIT: Huivineule päätyi purkuun. Uusintayritys otetaan ko. huivin muodossa tai sitten ihan jokin toinen neule.

Mukavaa ensiviikkoa kaikille!

Blogin päivittäminen on ollut vähän paitsiossa arkikiireideiden ja potemani kausiflunssan vuoksi. Pahoitteluni! Paljon on blogattavaa asiaa. Tuossa yllä kuvassa osa messuostoksistani. Viisi vyyhtiä valkoista Manu alpakkalankaa ,kaksi keltalilaa vyyhtiä Koigua , kaksi okrankeltaista kerää ja yksi ruskea kerä merinosukkalanka Arwettaa . Siis mopo ei karannut, vaikka työympäristöni suorastaan käski mopoa karkaamaan;))) Lankavarasto ei siis päässyt kasvamaan, sillä Manu-alpakkalanka on neuloontunut lohikäärmehuiviksi, MarioMyssyksi ja lapasiksi. Kuvia on luvassa kun kamera, minä, neuleet ja kuvaaja osutaan saman aikaisesti valoisaan aikaan samaan paikkaan;) Koigu on parhaillaan puikoilla tullakseen sukiksi. Ainoastaan Arwetat päätyivät toistaiseksi varastoon.

Manusta neulottu huivi, pipo ja lapaset ovat olleet jo käytössä silloin kuin oli vielä lunta pieni kerros maassa ja pikkupakkasia. Pehmeitä, lämpimiä ja kutiattomia ovat!!! Huiveille, pipoille ja kintaille tuntuu tässä perhessä olevan kysyntää enemmän kuin juuri tällä hetkellä ehdin neuloa. Ihmellistä! Tuntui tuossa välillä ettei lapsille kelpaa kintaat, mutta nyt kintaita kysytään. Poika esitteli puhki kuluneita lovikkaitaan, tarvitsee uudet; käyttää lovikkaita mopolla ja moottoripyörällä ajaessaan ajohanskojen päällä;)
Tytär kävi viikonloppuna ja nappasi mukaansa Matleenan ohjeistuksella tehdyt tuplalapaset .


Messuilta tarttui mukaan myös koruosia, ainoastaan koruosia, ei helmiä....


Sillä helmiä ja puolijalokiviä oli varastossa yllinkyllin helmeilyharrastukseni peruina. Messuilta hankitut korunosat ja osa varastossa olevista helmistä ja puolijalokivistä on muotoutunut silmukkamerkeiksi. Ja lisää on tulossa...koukuttaa taas tuo helmeily:)

Odotan kovasti viikonloppua sillä ystäväni Anna on tulossa käymään Suomessa ja moneen paikkaan meillä on tarkoitus mennä käymään:)

Mukavaa loppuviikoa kaikille!

Messut

Olen loppu viikon puotipuksuna Lankapuoti Titityyn osastolla(6g72) Helsingin messukeskuksessa Kädentaito 2009-messuilla. Tervetuloa moikkaamaan !

Psst... Siellä on myytävänä järjettömän halvalla mm. Koigun sukkalankaa , joten kaikki kipikapin messukeskukseen:)

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Projekteja

Blogi on ollut hiljainen viime aikoina; olen nysvännyt jouluksi kransseja, koiraillut, lukenut tenttiin, käynyt töissä ja testineulonut useampaa eri juttua. Koiran ollaan metsässä ahkerasti käyty poimimassa puunkaadon alta varpuja ja napsimassa kaadettujen puiden oksia kranssitarpeiksi. Muutamia kransseja viikonloppuna kauniissa auringopaistessa pihalla tein. Kranssithan menee joululahjoiksi, joten tuollainen pieni vilautus kranssista ettei koko komeus paljastu;)

Ihan uuden neuletekniikan olen oppinut; olen oppinut neulomaan onteloneuletta Matleenan verrattoman hyvällä ohjeella ja opastavien kuvien avulla.

Tänään tuli Suuri käsityö-lehti:) Meillä posti kannetaan koira-avusteisesti laatikosta sisälle pientä palkkiota vastaan.

Mukavaa viikkoa kaikille!

Kaisan kaa

Kaisan kanssa tuumailtiin tänään tällä lopputuloksella yhteisen asian puolesta.

TestiMustikka

Malli: Mustikka by Suvi Simola/Villapeikko
Koko: Nainen
Lanka: Drops Angora-Tweed
Langanmenekki: 32g
Puikot: 3,5mm ja 4mm
Fiilis: Minä tykkään:)
Projektiaika:n.8h
Muuta: Raverlyssä enemmän kuvia

Minä pääsin koeneulomaan Villapeikon suunnitteleman Mustikka-pipon:) Ohje oli Villapeikkomaiseen tapaan laatukamaa; selkeä kaavio palmikoista ja kirjallinen ohje tarkka.

Ja pipo on aivan ihana:) Suosittelen lämpimästi!!!

Ja täällä testineulonta jatkuu muiden keskeneräisten neuleiden ja valmiidenkin neuleiden kustannuksella;)))

Tässä meidän perheen uusin tulokas, labbis-neiti Mimmi. Labbiksilla taitaa olla luontainen vietti kantaa suussaan kaikkea sinne sopivaa. Mimmi kantaa aamulla postilaatikosta lehden sisälle purutikkupalkalla, lehti toki täytyy minun ottaa laatikosta, rullata Hesari, kuljetuksen hoitaa Mimmi. Leikkisällä päällä ollessaan Mimmi juoksee Hesari suussaan pitkin kulmakuntaa, mutta kun uhkaan itse syödä purutikun ja lupaan Mimmille Hesarin, on Mimmi heti valmis vaihtokauppaan;).

Tänään paikallinen metsästäjä muisti Mimmiä tervetuliaslahjalla, hirvenluulla. Arvatahan voitte , että lahja oli Mimmille mieleinen. Mimmi ei ollut kanssani samaa mieltä, että lahjaa säilytetään pihalla. Mimmi muistaa luun ja olisi koko ajan menossa ulos. Olisi tuota luutaa Mimmin mielestä vaan niin mukava syödä rouskutella olohuoneen pehmeällä ja paksulla villamatolla, mutta sehän ei käy minulle.

Koiruus:)

Meillä on jälleen koira:) Meille tulla tupsahti 8,5-vuotias labrarodinnoutaja-neiti Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen kautta. Koiran omistaja joutui pakon edessä lupumaan rakkaasta lemmikistään sairastuttuaan vakavasti. Koira on kiltti ja erittäin hyvin koulutettu. Hyvin on meillä koiran kanssa mennyt. Meillä ei ole ollut muita ongelmia kuin kerjääminen ruokapyödästä ja koiralle viimeisen vuoden aikana vähäisen liikunnan vuoksi kertynyt huomattava ylipaino (n.10 kg).

Täälläkin todetaan neulonta ja bloggailun vähentyneen koiran tullessa taloon...

Lenkkeilty ollaan runsaasti ja lenkin pituus kasvaa koiran ja emännän kunnon kasvaessa:)
Rokotukset ollaan käyty uusimassa ja takajalasta poistettiin heti yksi isokokoinen luomi, josta lähetettiin patologille näyte tutkittavaksi. Tuloksia jännityksellä odotellaan ja sitä ennen en uskalla koira-asiaa täällä blogissa tämän enempää kertoilla.


Hiljaisuuden syy on koirassa, mutta kyllä täällä vielä neulotaan aina kun vaan ehditään koiran painonhallintatreeneiltä, siis lenkeilyltä;) ja koiran emäntä saa oman osansa treeneistä siinä sivussa;DDD

Mohäärimets

Malli: Annan Mohäärimets
Lanka: Emmebi Kiddy
Langanmekki: 83g
Koko: 40?
Puikot: 4mm
Fiilis: Lämmittää ihanasti:)
Muuta: Raverlyssa


Nyt minullakin on oma ihanan kevyt Mohäärimetsneule:) Ihaistuin neuleeseen nähdessäni Eilan neuloman mohäärimets-neuleen. Keveydestään huolimatta neule on oiken lämmin.

Neuleeseen ei ole mitään erityistä ohjetta olemassa. Annalla on kuitenkin blogissaan varsin hyvä selvitys neuleen neulomisesta. Kokoasian tiimoilta ja sen ratkaisemiseksi suosittelen mallitilkun neulomista. Annalla on muuten paljon erilaisiä ihania ja naisellisia pitsineuleita esillä blogissaan ja raverlyssä. Kannattaa käydä katsomassa!!! Kiitos Anna ihanasta ohjeesta!

Neuletta oli mukava neulo; mallikerta yksinkertainen ja vartalo-osa pyörönä, ilman saumoja.
Mitään kovin jännittävää televio-ohjelmaa en kuitenkaan voinut neuletta neuloessa katsoa, koska muuten tuli virheitä, virheethän pitää purkaaa ja kaikkihan me tiedetään ettei neulotun mohairlankaneuleen purkaminen ole yhtä juhlaa.


Neule neulotaan kädetielle asti pyörönä. Itse neuloin tasoneuleena hihat. Neuleen vartalo-osaan ennen hihoja neuloin 19: mallikertaa korkeutta ja leveyttä 16 mallikertaa. Hiha-aukkojen osuudelta neuloin neuleen varta-osaa viiden mallikerran korkeudelta. Hihoja neuloin 6 mallikerran leveydeltä ja 19 mallikerran korkeudelta.

Kuvien ottamisen jälkeen ompelin kaula-aukkoa muutamien pistojen verran kiinni. Uskon käyttäväni neuletta paljon, pidin neuletta päälläni koko eilisen illan eikä se kutittanut, vaikka alla ei ollut kuin olkaimeton toppi ja eikä neule ollut myöskään liian kuuma. Lisäksi neule menee niin pieneen kasaan hyvin viikattuna , että sen voi pakata käsilaukkuun melkeinpä yhtä pieneen nippuun kuin taitellun muovikassin. Näitä mohairlangasta neulottuja neuleita nähdään tässä blogissa vielä tulevaisuudessakin, sen lupaan.

Neuleasiosta orkideasioihin tuolla sivupöydällä on synttärilahja orkidea avannut ensimmäisen nuppunsa, mutta tästä asiasta enemmän toisella kertaa.

Moni varmaan muistaa minun kirjoittaneen kärsivän akuutista neulekuvaajapulasta, vaan enään en moisesta vaivasta kärsi. Apuun tuli kameran itselaukaisutoiminto. Värejä en saa kuitenkaan toistumaan kuvissa aivan oikeina.

Mies ja poika katselivat huvittuneina eilen illalla suorittamaani neulekuvaussessiota. Mies tarjoutui ottamaan kuvat ja annoinkin hänen sitten ottaa kuvia. Kuvat on tuolla alhalla on miehen ottamia. Miehen mielestä parempi kuvauspaikka olisi keittiössä astiakaapin edessä, joten kiltisti sitten sinne.Ensin sammutteetiin valoja, kun oli liian paljon valoa. Sitten säädettiin kameran manuaalitoimintoja sen aikaa, että ehdin juoda mukillisen teetä siinä välissä. Sitten otettiiin harkiten ne muutamat mestariotokset. Kuvat on tarkkoja, värit toistuu oikeina, mutta tuosta kuvauspaikan valinnasta estettisessä mielessä ollaan varmasti montaa mieltä. Minä tunnustan en ole lukenut kovinkaan hyvin kameran manuaalia, mutta mies on. Minä olen kuvannut säheltäen vaihtelevalla menestyksellä, mutta mies on ottanut kuvia säätäen kameraa pitkään ja hartaasti. Miten nämä kaksi ominaisuutta saataisiin yhteen?. Silloin saataisiin aikaan parempia kuvia. Toivottavasti.

Blogia en ole ehtinyt päivittämään yhtä usein kuin ennen. Syy on työssä. Joka päivä tälläviikolla työpäivät ovat venyneet n.12 tuntisiksi. Tätä menoa on odotettavissa jouluun saakka. Käyn kuitenkin lukemassa blogeja, aina vaan en ehdi jättää merkkiä käynnistäni. Minusta tuntuu, että minun bloggailusta on muodostumassa enemmän tai vähemmän viikonloppukeskeistä puuhaa. Anna ja Intsu! En ole unohtanut antamianne tunnustuksia. Yritän postailla viikonloppuna asian tiimoilta.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

Läheltä ja kaukaa

Heippa vaan! Viikko on ollut kiireinen, mutta varsin mukava. On saatu mukavaa postia läheltä ja kaukaa, on tavattu blogiystävä Tallinasta.



Tapasin torstaina Annan, joka oli tullut Tallinasta Helsinkiin hoitamaan asioita. Mihin kaksi neulojaa suuntaa? Ei kai ole vaikea arvata, että lankakauppaan tai oikeammin lankakauppoihin. Kävimme Annan kanssa Espoon Soukassa Menita Outletissa, Lankamaailma Nordiassa ja Helsingin keskutan Menitassa. Oli mukavaa ja varsin mielenkiintoista kuulla millaisia lankakauppoja Suomen Lahden toisella puolella on. Varsin mielenkiintoista oli kuulla lahden toisella puolella olevan lankakauppoja, joista voi ostaa lankaa isolta kaartiolta haluamansa määrän, siis voi ostaa esim. 10g lankaa, neuloa mallitilkun, päättää vasta sitten haluaako neuloa langasta ja sitten niin halutessaan mennä lankaostoksille.Kätevää!!!. Taitaa moinen käytäntö karsia hukkaostoksia lankojen suhteen ja jämälankavuorien muodostumista.


Menita on ehdottomasti lankakauppa jossa palvellaan, tiedetään mitä myydään, muistetaan asiakkaat ja heidän mieltymyksensä. Tuossa Menitassa on yhä sitä vanhan ajan lankakaupan tunnelmaa:)

Menitassa henkilökunta neuloo tiskin takana aina ehtiessään.


Kiitos Anna mukavasta seurasta! Ja seuravan kerran kenties tapamme Tallinassa:)


*****

Mennellä viikolla kilahti postilaatikkoon kaunis postikortti Italian Boggiosta. Korttin lähettäjä on Suomalainen Italian Ihme. Ja kaikki lukijat luulee minun saaneen postikortin Kimiltä?;D Ei Kimiltä, vaan Lissulta. Arvailin aikaisemmin syksyllä Lissun blogissa saaliiksi saadun kalan painoa, palkinnoksi oli tarjolla kortti Italiasta ja näin ollen arvattekin minun arvanneen kalan painon oikein. Korttiin oli Lissu vielä piirrellyt kahvilan, siis Lissun härpäketehtaan sekä kotinsa sijainnin. Kyllä noissa maisemissa kelpaa härpäketehtailla ja hullaantua milloin minkäkin asian hamstraamisesta!!! :DDD Kiitos Lissu!

Ja ihan tuon postikortin kunniaksi meillä syödään tänään tätä ja itsetehtyä tiramisua:)

*****

Moni onkin varmasti lukenut minun ja Eilan viime viikonloppuna tekemästä vierailusta Matleenan luo. No, minultan jäi sukankudin Matleenan luo. Sukankutimen unohtuminen ei minua ollenkaan harmittanut, mutta sukankutimeen tiukasti puikolla kiinnitetty tuollainen yllä kuvassa oleva tuppelo jäi kaivelemaan. Mitä tuolla tuppelolla tehdään?. Näin Matleenalla tuollaisen oikean käden nimettömässä hänen neuloessaan. Minä asiaa tietysti tiedustelin ja Matleena kertoi tuppelon suojaavan sormen niveltaivetta puikon aiheuttamalta hankaukselta.

Minähän samasta vaivasta kärsin, Matleena antoi minulle tuppelon kokeiltavaksi ja se toimi. Sain Matleenalta hänen itsensä ohuesta sukkalangasta neuloman tuppelon lahjaksi,joka sitten jäi reissusta. Alkuviikosta sitten postilaatikossa oli kirje Matleenalta, jossa oli kolme tuppeloa ja yksi lehmuksen värinen bambutiskirätti. Kiitos Matleena! Nyt ei puikko enään kalva sormea, kun laittaa tuppelon sormeen neuloessa:)

Nyt ohjelmassa siivousta. Sen jälkeen syömistä, takan lämmitystä, saunomista ja illan viettämistä neuloen kynttilän valossa televisiota katsellen:)

Matkoilla

Viikonloppu vierähti minulla oikein mukavissa merkeissä kaukana asuvia blogiystäviä ja sukulaisiakin tapailessa. Kilometrejä kertyi 1322 ja jokainen ajettu kilometri on ehdottomasti kannattanut ajaa. Perjantaina puolenpäivään aikaan käänsin autoni keulan kohti pohjoista. Puolivälietappi oli Syvärin rannalla äitini lapsuudenkodissa, jossa ensimmäisen yön vietin. Illalla kyläilin sukulaisten luona, lenkkeilin, söin Syväristä pyydettyä kuhaa ja uimassakin kävin. Lauantaina ajelin läpi ruskassa loistavien henkeäsalpaavan kauniiden vaaramaisemien halki Eilan luo. Eilan kanssa jatkoimme matkaa kohtia Lankapirttiä, jossa tiesimme Matleenan meitä kovasti odottavan. Jännitystä ilmassa, sillä tapaisimmehan Eilan kanssa ensimmäistä kertaa blogiystämme Matleenan.
Lankapirtissä meitä odotti Matleenan meille laittama herkullinen lounas. Juttelimme, nauroimme, neuloimme,kahvittelimme, söimme Matleenan meille valmistamia herkkuruokia, lenkkeilimme Oulussa kauniissa, merellisissä maisemissa ja neulekuvasimme. Olimme sopineet tekevämme justiinsa sitä mikä kullakin hetkellä tuntui hyvältä ja tuota suunnitelmaa me sitten hyvin toteutimmekin. Arvatakkin voitte hauskaa meillä olleen:DNeuloimme yhteistyössä Eilan kanssa tuliaisiksi Matleenalle boleron; minä neuloin täällä etelässä ja Eila oli kovasti pohjoisemmassa hengessä mukana ja perillä Eila viimeisteli neuleen ompelemalla saumat ja päättelemällä langat. Neule valmistui suorastaan ennätysvauhtia. Olisi pitänyt ottaa reissuun kaikki kuvaamattomat ja langanpäiden päättelyä vaille valmiit neuleet mukaan niin olisivat valmistuneet ja tulleet kuvatuksi;) Ja kerrankin olisi ollut käytettävissä asiaan vihkiytynyt kuvaaja ja tässä tapauksessa kaksi kuvaajaa.


Malli: Novita syksy 2009
Lanka: Novita Chic mohair

Langanmenekki: 150g

Puikot: 7mm ja 8mm

Koko:Matleenalle sopiva

Saimme Eilan kanssa Matleenalta kävijäisiksi ihan juuri minua ja Eilaa ajatellen virkatut ihanat liinat. Saadessani Matleenalta virkatun liinan tiesin heti mihin sen kotonani sijoittaisin. Ensimmäinen homma olikin kotiin päästyäni laittaa liina paikoilleen. Liinan paikka on perintölipaston päällä, ihan kuin liina olisi virkattu juuri tuota paikkaa varten. Tuo liina on todellinen aarre, täynnä mukavia muistoja mukavasta vierailusta.

Saimme Eilan kanssa valita myös tiskirätit Matleenan mahtavasta lahjavarastosta. Minusta tuntuu etten raski noin kauniita liinoja tiskirätteinä käyttää.

Sunnuntaina iltapäivällä kävimme porukalla syömässä lounaan kiinalaisessa ravintollassa ennen kuin lähdimme Eilan kanssa ajelemaan kohti etelää. Sitten jätimme Eilan kanssa Matleenalle hyvästit halauksin ja vilkutuksin. Haikea oli lähteä, mutta haikeutta hälvensi suunnitelmamme tavata uudestaan. Kyllä mahtui paljon tapahtumaa, toimintaa ja juttua yhdessä viettämämme vuorokauteen. Meillä oli sellainen kolmen naisen neule-pälä-pälä;) Tämä viikonloppu taisi olla monella mullakin neulojalla varsin tapahtumarikas neuleretriitin ja vierailuiden merkeissä.

Matkalla etelään pysähdyimme Eilan kanssa karkkiostoksille Kempeleen kupessa olevalle ABC-huoltoasemalle, aseman pihasta pois ajaessamme navigaattorini olikin hakenut uuden reitin. Ajalimme kohti Iisalmeä Tyrnävän ja Kestilän kautta. Tie oli hyvä ja kulki ihan keskellä korpea. Minulle iski epäilys :"Mahtaako navigaattori ajattaa meidät Kajaanin kautta Iisalmeen?" Ei kuitenkaan onneksi sentään ajattanut , vaan teimme pikku koukkauksen pohjalaisessa avarassa peltomaisessa ja kainuulaisessa metsämaisemassa ennen kuin taas palasimme taas Oulusta Iisalmeen johtavalle isommalle tielle, jota pitkin olimme tulleetkin. Ajoaika ja kilometrit olivat koukkauksen kanssa melkolailla samat ja itseasiassa takaisin päin taidettiin ajaa vähemmillä kilometreillä. Tässä taisi olla tämän matkan kylmää hikeä nostattava seikkailuosio;)

Lähtiessäni Eilalta Iisalmesta seuraava etappi oli ennen Kuopiota sijaitsevassa Pöljän kylässä oleva Viitostupa, jossa tiesin olevan kaupan Pöljän kylää mainostavia t-paitoja;) Sellaiset oli ehdottomasti vietävä kotiin miesväelle tuliaisiksi. Kyseisiä t-paitoja olen yrittänyt ostaa perheen miesväelle lomamatkalla ja jostain ihmellisestä syystä on miesväki minulta t-paitojen ostamisen kieltänyt. Nyt ei ollut kieltäjiä matkassa;) Sunnuntaina olin yhdeksän jälkeen illalla jälleen kotona.

Oli ihana viikonloppu:) Kiitos teille kaikesta ystäväiseni Eila ja Matleena!

Syyskuun värit

Vaahtera syyskuussa inspiroi värjäilemään. Väri on omasta mielestäni erittäin kiva:) Vyyhti hajosi padassa, joten ensin kiehui väripata ja sen jälkeen värjäri:/ Nyt siis vyyhditellään!

Kaikesta huolimatta kaikille ihanaa sunnuntaipäivää!

Blogin uudet vaatteet

Tervehdys! Kuten otsikko ja blogin ulkoasu osaavat kertoa on blogini saanut uudet vaateet...



Jonkinmoinen kokeilunhalu taas jälleen kerran iski ja tälläkertaa kohteena blogini ulkoinen habitus. Uskalsin ryhtyä toimeen ja tehdä, sekä yrittää tehdä lähempää tuttavuutta tuon aina välillä niin oikukkaan Mr. Bloggerin kanssa. Mr Blogger oli tälläkertaa melkolailla yhteistyöhaluinen ja hyvä niin.

On täällä hieman neulottukkin. Nyt työn alla on Annan suunnittelema Mohäärimets-neule ohuen ohuesta mohairlangasta. Ensimmäinen hiha on nyt työnalla. Neule on unelmakevyt. Tuohon neuleeseen ja ennenkaikkea sen neulomiseen tulee himo. Huomatkaa minun käiveröistä käiveroisemmät bambupuikot! Puikot on suorastaan antikkia (20 vuotta vanhat), mutta pelittävät yhä tarpeentullen.

Minusta tuossa Mohäärimets-neuleessa on mielestäni jotain metsänkeijumaista ja samaa fiilistä kuin yhdessä suosikkielokuvassani Rölli ja Metsähenki. Juu, mutta minusta ei edes tiukka dietti tee metsänkeijua;)

Kiitos kaikille edellisen postauksen kommenteista!. Olen yrittänyt olla konella mahdollisimman vähän jottei mokoma migreeni tulisi enään takaisin...

Pinwheel Sweater

Malli:Pinwheel Sweater by Shelley Mackie
Lanka: Novita Puro jäätynyt puro
Puikot:5,5mm
Langanmenekki:500g
Napit: siis puikot Tokyokan ;DDD
Fiilis:Käytöön
Muuta: Raverlyssä


Ostin Novita Puroa sen tultua markkinoille tarkoituksenani neuloa se Puro-langan ennakkomarkkinoinissakin käytetty isokauluksinen ja levähihainen pusero. Malli on Novita-lehden tämän syksyn numerossa malli 17. Jostain ihmellisestä syystä tuo pusero, jonka olin aikonut neuloa alkoi tuoda mieleen vastenmielisen kauhtanan... ja lopulta en enään edes pystynyt ajatelemaan puseroa ja saati neulomaan. Oli siis keksittävä uusi malli, ei tullut yhtään sopivaa mallia mieleen, joten jätin sopivan mallin etsimisen sikseen.


Sitten alkoin raverlyssa keskustelu Puro-langasta...Sen verran utelias/kokeilunhaluinen ihminen olen, että olihan se minunkin tiedettävä miksi ja mistä Puro-langan kohdalla puhutaan. Alkoi kuumeinen mallin etsintä, kunnes minulla välähti Spinwheel Sweater. Tuumasta toimeen! Neule valmistui nopeasti paksun langan ja paksujen puikkojen ansiosta, ei tuota helppoa yksinkertaista malliakaan sovi unohtaa. Mallia modailin omiin käyttötarkoituksiini paremmin sopivaksi; tein takista pienemmän kuin ohjessa; pyörylästä jaoin kaulukselle ja helmalle yhtä paljon pyörylän ympärysmittaa.Takkihan muodostuu ympyrästä, jossa kahdeksan osiota. Alkuperäisessä ohjessa kaulukselle kaksi osiota, hihoille yhteensä kaksi ja loput neljä osiota helmalle. Modaukseni seurauksena takin selkäpuolella oleva ympyrän keskikohta nousi ylemmäs niskaan. Halusin takistani lyhyemmän syystä, että istuessa takin helma ei olisi takapuolen alla.


Lankaa oli pehmeää, vähän toin mieleen hahtuvalangan. Hahtuvaisen mielikuvan vuoksi koitin kaksin käsin vetämällä katkaista lankaa, ei katkennut. Oli siis ihan vahvaa lankaa. Langassa on ihan kauniit värit, mutta kuitenkin värissä oli jonkin sellainen likaisuuden tunne jota en tämän tarkemmin ala edes selvittämään/selittämään. Itse mietin:" Vertaisinko lankaa Noron-lankoihin ja niiden väritykseen". Voin vastata myöntävästi, kyllä vertasin Puroa Noroihin. Mulla ei ollut näissä Puro-kerissä mitään ihmellistä, ei siis solmuja, ei väriä värejä, ei villanöyhtää langanpinnalla, eikä edes poikkeamia langan paksuudessa. Yhden kerän jätin ulkonäkösyistä neulomatta; kerä alkoin ihan jostain muusta väristä mitä muut hankkimani kerät. Hankkiessani lankaa minulla ei ollut mahdollista valita keriä, koska tilasin ne Novitalta. Miten lanka nyppyyntyy jää takin käytön näyttäväksi.





Nappeja en ole vielä takkiin ehtinyt hankkia. Nappien virkaa nyt väliaikaisesti hoitaa nuo japanilaiset syömäpuikot. Ihan kivannäköiset nuo puikot tuossa on, mutta voi olla vähän vaaralliset käytössä terävine puikonpäineen. Olen neulonut i-cord-lenkit sellaisia duffelinappeja varten.

Viime yönä alkoi ihan hirveä päänsärky, migreeni. Lienee seurausta liiasta lukemisesta.Sitä tässä sitten podetaan. Tänään on pojan syntymäpäivä. Onneksi on saanut lahjan jo etukäteen. Tänään on Sellon neulemiitti...haluaisi mennä. Taitaa tuo pää haluta lepuuttaa itseään tyynyllä. Ketuttaa... Onneksi oli tuo blogiteksti julkaisua vaille valmiina.

Hauskaa päivää kaikille...minullekin!

EDIT 16. 9.2009:

Kiitos kaikille ihanista kommenteista! Migreeni on helpottanut:) Mutta silti ei vielä kauheasti uskalla konella olla...

Arvonta suoritettu

Mossen synttäriarvonnan tulos on selvillä:) Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!

Ja arpaonni suosi kahta .....arvontaan osallistunutta.

Arpaonni oli tälläkertaa suosiollinen Marjutille ja blogikoiralle Simppelit silmukat ja pehmeät lankakerät-blogista, sekä Tessille Haaveiden hahtuvat-blogista. Molemillehan on luvattu kissamaisen hyvät palkinnot, mutta tässä tapauksessa toisesta palkinnosta on tulossa koiramaisen hyvä. Voittajat! Laittakaa minulle sähkopostilla yhteystietonne osoitteeseen: lankalaan@luukku.com

Sain viime helmikuussa äidiltäni orkidean (yläkuvassa) syntymäpäivälahjaksi, joka jaksaa vieläkin muutaman kukan voimin sitkeästi kukkia. Vein tuon kyseisen orkidean jossain vaiheessa kesää lasikuistille, talon varjoiselle puolelle, jossa jätin tahtomattani kukan kuitenkin liian aurinkoiselle paikalle. Kukan lehdet eivät oikein tykänneet auringosta; ne paloivat hiukan, eivät pahasti. Siirsin kukan varjoisampaan paikkaan. Muutamia viikkoja myöhemmin huomasin kukan kukkavarsiin ilmestyneen tuollaiset alakuvassa olevat nipukat. Nyt niistä on hyvää vauhtia kasvanut uudet kukkavanat, joissa on jo melko muhkeat nuput. Jännityksellä odotan nuppujen aukeamista! Yleensä en ole ollut kovinkaan hyvä orkideankasvattaja, mutta ehkä mun onni orkideankasvattajana on kääntänyt kurssinsa:)