sunnuntai 13. syyskuuta 2009
Arvonta suoritettu
lauantai 12. syyskuuta 2009
Honest Scrap

2. Rakastan luonnonkuituja. Voidaan jopa puhua jonkunlaisesta fetissistä mitä lanoliinin tuoksuun tulee. Rakkaus lanoliinin tuoksuun lienee peräisin lapsuudesta, jossa naapuri kasvatti suomenlampaita. Tuolloin lapsena ennen kouluun menoa minun päivittäinen "työ" oli käydä syöttämässä omenalohkoja ja kuivattuja leipäpaloja suosikkilampalleni Herra Kiviaholle.Herra Kiviaho antoi aina osan villastaan keritsemisen yhteydessä minulle, jonka Mummoni sitten kehräsi langaksi.Tuosta langasta sitten mummo neuloi minulle kintaita, sukkia ja kaulaliinoja. Uudet Mummon neulomat kintaat yms. sitten kävin esittelemässä Herra Kiviaholle. Nolonolonolo! Minulla on yhä tallessa säärystimet, jotka ovat osittain tehty Herra Kiviahon villasta. Pellavaa olen alkanut rakastamaan vasta aikuisena. Silkki! Tarviiko minun sanoa mitään?.
3.Harrastan joogaa ja meditoin.
4. Arvostan ihmisiä jotka ovat rehellisiä, joilla on elämämänkokemusta ja kulkevat omia polkujaan
5. Tykkään tehdä töitä käsilläni. Pidän myös fyysisestä työstä. Käsillä tekemisessä voi hyödyntää omaa luovuttaan. Uskon jokaisen ihmisen olevan luova omalla tavallaan. Fyysistä työtä tekemällä saa aikaan näkyvää jälkeä. Meillä ei ole kotona mieten ja naisten töitä. Esimerkiksi seuraavien töiden osalta meillä vallitsee seuraavanlainen työnjako: Mies pesee ikkunat ja minä teen talven polttopuut. Työjako perustuu siihen mitä kukakin osaa ja mistä työstä tykkää.
6.Olen hajamielinen. Olen ollut lapsesta asti todella hajamielinen. Joskus kännykkäni tai tv:n kaukosäätimen hukattuani saattaa hukattu esine etsiessäni löytyä jääkaapista. Nolonolonolo!;)
7. Olen keräilijä. Kerään astioita vanhoja sekä uusia, kerään taide- ja keittokirjoja ja rahoja. Säästän kaikkea mahdollista aina pienistä kangastilkuista rikkinaiseen kahvikuppiin. Tavarani yritän pitää järjestyksessä.
8. Olen eläinrakas. Meillä on pienimuotoinen eläintarha; kaksi kissaa, yksi poni ja yksi hevosenpuolikas. Viime kesään asti kalustoon kuului dalmatiankoira Rocky.
9. Arvostan luontoa ja puhdasta, tervellistä ruokaa. Yksi syy miksi asun maalla on luonto, luonnon kauneus ja rauha. Luonnon kauneudessa silmä lepää ja luonnonrauhassa mieli saa rauhan. Isä on viljellyt aina tilaansa luomuna ja kasvattanut karjansa luomuna, joten perinnettä jatketaan kaikki kasvatetaan mitä sitten ikinä kasvatetaan; se kasvatetaan luomuna.
10. Omasta mielestäni luonteeni ei ole muuttunut lapsuudesta, elämäntilanteet kylläkin.
Lapsesta asti olen ollut puolipäivää prinsessa mekkoineen ja toisen puolipäivää hurja konekuski koneineen ja polkutraktoreineen. Mekko vaan on vaihtunut jakkupukuun ja koneet ...kaikki millä voi ajaa on vieläkin mieleen:) Viisastumisestani en tiedä;))) Naisena olemiseen ja elämiseen olen koittanut löytää oman tieni.
Ja palkinnon jaan eteenpäin seuraaviin blogeihin.
Seepialle Tosi elämää ja maalaisunelmia-blogiin . Seepia kuvaa ja kertoo remontistaan, tekee upeita koruja ja unelmoi hirsitalosta maaseudulla.
Matleenalle Lankapirttiin. Matleenaan huumorihöysteinen kerronta vie mukanaan.
Villasukalle Bits of Yarn-Langanpätkiä-blogiin. Värikästä kerrontaa kivoin kuvin.
Annalle Lõngakera-blogiin. Anna on melko tuore bloggaaja. Hänen persoonallisella otella otetuja neulekuvia on enemmän ravelyssa esillä.
Sanille Sudrana-blogiin. Maailman parhaat sukkakuvat.
Satu.p Upeat kuvat. Satun kuvat ovat taidetta.
Pastanjauhantaa Upeita ruokakuvia
Annikaiselle Annikainen puikoissa-blogiin. Verrattomat viikon vanhat.
Kinuskikissalle Upeita kakkukuvia.
Onnitteluni palkinnonsaajille! On ilo lukea teidän blogeja. Arvontaan täällä ehtii vielä osallistua.
P.S Harkitsen tieteellistä tutkimusta aiheesta loistavien bloggajien sijoittuminen Suomen kartalle. Sanoiko ja puhuiko joku jotain Oulusta?;DDD
perjantai 11. syyskuuta 2009
Potretti
Mosse kiittää kaikkia ihania kommentoijia. Katti onkin tuossa muutaman päivän keikoillut rinta rottingilla ja hymy huulilla viestittäen minulle olemuksellaan:"Siitä murjaani-nimityksestä ollaan montaa mieltä". Noista itsetuntoa kohottavista kommenteista johtuen Mosse lupaa kunnon palkinnot arvontaan.
Arvonta jatkuu yhä tuolla edellissä postauksessa:)
Täällä vinkattiin takuuvarmasta paikasta herätellä meissä kaikissa neulojissa muhiva vilenismi-virus;) Ei suositella alpakkalankoja rakastaville neulojille;)))
Hauskaa viikonloppua kaikille!
keskiviikko 9. syyskuuta 2009
Synttärit...ja synttäriarvonta
Onnea vaan molemmille! Synttäreiden kunniaksi Mosse debytoi kissakuvahaasteessa, jossa aiheena 1o minuuttia. Lisäksi Mosse järjestää synttäriarvonnan, jossa varsin kissamaiset palkinnot. Arvontaan voi osallistua kissalliset,kissattomat, kissat, siis ihan kaikki. Arvontaan osallistuminen tapauhtuu jättämällä viestiä kommettilaatikkoon. Arvonta suoritetaan kissa-avusteisesti sunnuntaina 13.9.2008 klo. 18. Arvomme kaksi palkintoa.
EDIT:
Kuvat napsin aikaisemmin kesällä pihamaalla seuratessani kissojen touhuja. Kissojen touhukuvat olen laittanut esille kuvaamisjärjestyksessä. Samalla kertaa nappasin tuon ruusukuvan hermostuessani Mossen mökö-mökö-ilmeisiin. Ei tuo Mosse aina onneksi niin mököttävä ole kuvissa; pientä hymyä Mossen suupielessä havaittavissa rapsutuskuvissa.
Moi! Minä olen Mosse. Olen 14-vuotias. Synnyin tasan 14 vuotta sitten tässä huushollissa vaatehuoneen kangaslaatikkoon. Emäntä tokaisi nähtyään minut ja runsalukuisen määrän sisariani:"Voi ei, mihin me noi kaikki kissat laitetaan?". Onneksi perheessä oli neuvokas ja viisas 5-vuotias tyttö joka tokaisi: " Pidetään ne kaikki!!!". No, neuvottelun lopputuloksena osa sisaruksistani muutti muualle hyviin ja rakastaviin koteihin. Meitä jäi tänne kotiin minä ja kaksi sisarustani Topi ja Vili. Nyt täällä olen enään minä. Topi jäi nuorena auton alle ja Vili sairaistui ja kuoli. On se hengenlähtö minullakin ollut kerran hyvin lähellä. Olen sellainen ulkona viihtyvä kissa ja tuolla ulkoillesani kyy puraisi minua takareiteen. Enhän minä kotiin mankumaan tietysti moista pikkuvaivaa mennyt ihan heti. Kyyn pureman seurauksena toisesta takareidestäni lähti karvat aivan itsestään ja pitkään oli koko koipi karvattomana. Sitä koipea sitten esittelin ainakin kymmenen kertaa eläinlääkärille. Mahtoi olla komea koipi!.
Ollaan me Ainon kanssa ihan kavereita, vaikka välillä minua ottaa pattiin Ainon lapsellisuus. Onhan välillä kiva vanhan kissankin vähän leikkiä. Omille retkilleni minä en kyllä tuota kömpelöä karvasta lellivauvaa ota ja se on varma.
Ei se vielä hermostunut, joten rapsuttelempa tässä itseäni lisää. Kyllä rapsutus hyvää tekee!
maanantai 7. syyskuuta 2009
Sea Breeze
Suunnittelija:Martin Storey
Lanka: Wendy Suprime Luxory Cotton DK
Puikot:4mm
Koko:S
Langan menekki: 600g
Muuta: Raverlyssä
Tämä pusero on ollut jo kauan valmiina, mutta kuvat ovat puuttuneet. Päälläni en tuota puseroa voi kuvata, koska pusero on liian pieni minulle. Pusero ei toki jää käyttäjää vaille. Hmm, puserolle uskoakseni löytyy jatkosijoituspaikka:)
Seuravaksi voi olla ehkäpä esittelyssä neule, mikäli löydän neuleen kuvaukseen mallin tai valokuvaustaitoisen henkilön. Juu, se neule mahtuu mulle;DDD
sunnuntai 6. syyskuuta 2009
Messut
Olimme Ritviksen kanssa sopineet jo edellisenä päivänä menevämme messuille heti messujen avauduttua. Ensimmäisenä suunnistimme Titityyn standille, jossa tapasimme...Marjutin ja kumppanit.Törmäilimme tuon tuostakin heihin kaikilla mahdollisilla standeillä, jossa oli lankaa...ja Titityyn standilla useamman kerran;)
Marjut paijaamassa lankaa. Huomatkaa hellä ote! Lanka ei halua tästä otteesta pois vaan kulkeutuu neulojan tiukoista vastusteluista huolimatta kotiin asti siliteltäväksi;DDD Tuo lanka luulee olevansa kissa;D
Katsellesani neulojan kauniita kynsiä ja upeaa pitsihuivia heräsi mielessäni kysymys:"Onko tämä punaisen ystävänä tunnettu neuloja vaihtanut lempiväriään?".
Suuri Käsityölehti oli mukana messuilla omalla kodikkaalla osastollaa. Osastolla päätoimittaja virkkasi isoäidinneliöitä jutustellen leppoisasti messuvieraiden kanssa. Oli mukava vaihtaa muutama sana omista lehden sisältöä koskevista toiveista jne..
Lankamaailma Nordia oli myös messuilla. Saimme osastolta alennuskupungin myymälään. Alennuskuponki säästetään seuraavaan neuletapaamiseen:)
Tänä kesänä en ehtinyt käydä Raijan Aitassa, vaikka haaveissa olinkin. Raijan Aitta tulikin monen neulojan luo messuille:D Raijan Aitalla oli erittäin kaunis ja laaja osasto. Kannattaa käydä kurkkimassa Raijan Aitan uudistuneeseen nettikauppaan!!! Mua jäi kutkuttamaan hamppu-pellavalanka :)
Ja olihan se välillä syötäväkin jaksaakseen messuilla. Ravintola Brasseriessa oli todella maittava lounas. Ei olisi voinut yhtään paremmin sattua, sillä ruokana oli yhtä mun lempiruokaa perunamuusia ja silakkapihvejä. Oli todella hyvä ruoka!!!
Oli mukava tutustua Kauhavan Kangas-Aitan valikoimiin. Ai että nuo neulotut nallet ja koira on suloisia!!! Olisikohan noihin olemassa ohjeita?.
Hannele Ristimäen standi oli kerrassaan ihana. Hannele kasvattaa lampaita, lampaan villat kehrättään langaksi Pirtin kehräämöllä ja Hannele itse neuloo myyntiin langoista tuotteita. Mieletön runsauden tuntu ja värikkyys. Tuosta minä todella pidin:D
Messuilun päätteeksi meille kotiin lähti 2,180kg lankaa. Minä Priiman standiltä mukaan lähti vanhaa tuttavuuttani Wendy Supreme Luxory Cottonia kaksi kiloa. Langasta oli messutarjous 10euroa/kg. Vilenismi iski;D Raijan Aitan standilta ostin vyyhdin valkoista kerrattua pellava-aivinalankaa huivilangaksi. Ja sitten...tadaa!!! Ystäväni Ritvis antoi minulle lahjaksi ihanan korallinpunaisen vyyhdin ihanan pehmeää JoJoland 100% kasmirlankaa. Kiitos Ritvis hyvästä seurasta ja langasta!!! Ja hyvästä seurasta täytynee kiittää myös eräitä Espoolaisia neulojia!!!
Messuilta oli tarkoitukseni ostaa tarvikkeita silmukkamerkkeihin, mutta sitä mitä olisin silmukkamerkkeihin tarvinnut ei ollut messuilla tarjolla. Tulin omalla mopolla messuilta kotiin;DDD

Tämä päivä on vietetty satessa ihan kirjaimellisesti. Pojalla oli endurokilpailut ja kaiken lisäksi kotikisat . Hyvin meni pojan kisat. Minä puoletani sulattelin kameran kennoa kuvaamalla moottoripyöriä ja ajajia pehmeän langan sijaan;) Poikaa nauraa ihan kippurassa tuota mun lanka- ja neulekuvausta ja epäilee kameran kennon sulavan moisesta;D . Miten mahtaa tuo kennon sulattamisasia todellisuudessa olla?;)
Hauskaa alkavaa viikkoa kaikille!
sunnuntai 30. elokuuta 2009
Aarteita
Rekipeite on kirjottu villalangalla villakankalle. Kuvioita ei jäljennetä kankalle liidulla vaan kuvioiden ääriviivat harsitaan langalla kankalle.
Kaikkina ikäkausinani olen ihaillut Mummon taidokkaita käsitöitä. Murrosiässä häpesin kuitenkin. Ne vaan tuntui tuolloin nii-iin vanhanaikaisilta, mutta kuitenkin ihailin salaa;). Mulla oli luokan ja ehkäpä koulun ainoat kirjoneulekintaat. Minä näppäränä tyttönä siiryin lasketteluhanskojen käyttäjäksi. Villasukkia en kehdannut myöskään nuorempana käyttää ja tuolloin kultaisella 80-luvullahan oli suurta muotia kulkea ympäri vuoden purjehduskengät jalassa ja niissä ne Lenitakin kritisoimat valkoiset urheilusukat. Nyt kirjoittajalla taitaa olla ainoa villasukka vapaa kuukausi kesäkuu;).
Mummo teki kaikki käsityöt huolella ja todella huippusiistillä jäljellä.
Tuolla yläkuvassa peililipaston päällä näkyy messinkinen kaksihaarainen pöytälamppu, jossa on valkoinen varjostin. Lamppu on oma antinkkikaupasta tekemäni löytö, johon uusin varjostimen kankaan luonnonvalkoisesta raakasilkistä käsinommellen. Vanha varjostin oli tummanpunaisella kankalla verhottu, ei siis istunut sellaisenaan tänne meikäläisen huusholliin. Ennen kuin lampussa palaa valo tarvitaan vielä sähkömiestä. Lampussa on niin vanhanaikainen pistoke ettei se ainakaan meidän pistorasioihin ole työnnettävissä:)
Anna takaisin tunnustuksen Tupunalle ja sama tunnustus lähtee takaisin Matleenalle Lankapirttiin sekä laitan tunnustuksen eteenpäin seuraaville kanssabloggajille:perjantai 28. elokuuta 2009
Ompelua
torstai 27. elokuuta 2009
Hibiscus
Muutama viikko sitten huomasin kiinan ruusun olevan täynnä nuppuja.
Kukka osasi valita kukinta-aikansa ilahduttaen hoitajaansa keskellä syyssateita:)
Tuon kukan värit saivat minut taas ajattelemaan lankojen värjäystä. Voi kun nuo värit saisi siirrettyä lankaan!. Joten...väripadat kutsuvat:)
sunnuntai 23. elokuuta 2009
Herkkua:)

Tadaa! Lankalassa on leivottu:) Leivon omena-puolukkapiirakkaa, jonka ohjeen bongasin aikoinaan 9/2005 Maku-lehdestä . Itse tykkään mehevistä piirakoista. Lisäksi tämä piirakanpohja on kivasti maustettu inkiväärillä ja kanelilla. Kannattaa kokeilla!
Omena-puolukkapiirakka
Piirakkapohja:
4 munaa
2dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2tl vaniliinisokeria
2tl kanelia
2tl inkivääriä
1 dl sulatettua ja jäähdytettyä margariinia tai voita
1 prk kermaviiliä tai maustamatonta jugurttia
Päälle:
8 melko isoa kotimaista omenaa kuorittuna, siemenkodat poistettuna ja ohuiksi siivuiksi siivutettuna
2 dl puolukoita
sokeria
kanelia
Ohje:Laita uuni lämpiämään 200-asteeseen. Vatkaa munat ja sokerit vaahdoksi, myös vanillinisokeri. Lisää munasokerivaahdon joukkoon kermaviili tai jugurtti ja rasva. Sekoita mausteet ja leivinjauhe vehnäjauhojen joukkoon. Lisää jauhoseos siivilän läpi taikinaan ja sekoita nopeasti vaivaamatta taikinaa . Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja tasoittele taikina pellille. Lado omenasiivut piiraan päälle.Ripottele piiraan pinnalle puolukat, kaneli ja sokeri. Kypsennä piirakkaa 200-asteisessa uunissa 20-25 min. Tarjoa piirakan kanssa vaniljakastiketta tai -jäätelö ja nauti hyvässä seurassa:)
Viikonloppu on kulunut parannellessa mieheen iskenyttä mökkikuumetta. Tuli possuköhän jälkitautina;) Ollaan käyty katsomassa kesämökkejä ja kesämökkitontteja. Tänään käytiin yhdessä ihanassa, kaunissa ja rauhallissessa paikassa Savossa:) Juu, ei tehty tarjousta...vielä.
Parasta asiassa on, että saan istua apukuskina ja neuloa. Mies ei anna mun ajaa, koska mä himmailen, siis ajan hiljaa. Strateginen ajotapa;)
